Mainos

Työaikapankki – joustoa ihmisen ehdoilla

Työelämän on joustettava ihmisten ehdoilla. Suomella ei ole varaa tilanteeseen, jossa ihmisten on vastentahtoisesti valittava esimerkiksi lasten tai ikääntyvien omaisten hoivan ja työelämään osallistumisen välillä; nämä elämän eri osa-alueet on voitava yhdistää. Tämä kuitenkin vaatii joustoja: mahdollisuuksia työajan järjestämiseen sekä palveluiden räätälöimiseen ihmisten tarpeista lähtien. Käyttökelpoisia työkaluja olisivat vapaaehtoisen osa-aikatyön parempi ja laajempi mahdollistaminen sekä työaikapankki.

Työaikapankki tarkoittaa sitä, että työntekijä voi säästää esimerkiksi ylitöitä ja vapaapäiviä ja pitää ne vapaasti sovittavana ajankohtana pidempänä vapaana. Toimiva työaikapankki parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Samalla se myös lisää työntekijöiden työssä jaksamista ottaen huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet.

Eri tutkimusten mukaan työaikajoustot lisäävät työtyytyväisyyttä, vähentävät sairauspoissaoloja ja ylitöitä. Tämä ei ole ihme, sillä omien vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämistä toivovat työntekijät näkevät juuri työaikaan liittyvät joustavat järjestelyt tärkeiksi. Parhaimmillaanhan työaikapankki tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että työntekijä voisi pitää pidennetyn viikonlopun tai vaikka kokonaisen viikon vapaata, ilman että vuosilomapäiviä kuluisi.

Nykyään henkilökohtainen työajan räätälöinti on kuitenkin Suomessa harvinaista, vaikka se auttaisi huomioimaan erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet. Lisäksi se on työntekijöiden itsensä kovasti toivoma asia. Miksemme siis tukisi työaikapankkien yleisempää käyttöönottoa? On aika laittaa suomalainen työelämä kuntoon. Viisaus näissä asioissa on usein työpaikoilla – paikallisella tasolla tiedetään kunkin työpaikan käytänteet parhaiten. Työaikapankista sovittaessa pitäisikin antaa työpaikoille suuri valta sopia asioista itse.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n hiljattain julkaisema tutkimus Mainettaan parempi työ pyrki ”pyyhkimään pois työelämän myyttejä”. Tutkimuksen mustavalkoinen johtopäätös oli se, ettei työelämä ole huonontunut, mutta sen maine on. Ihmiset eivät siis voi työelämässä huonommin, vaan luulevat ainoastaan näin tapahtuvan. Asia ansaitsee lisätarkastelua.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2009 jäi työkyvyttömyyseläkkeelle lähes 27 000 suomalaista. Tämä on 32 % kaikista tuona vuonna eläkkeelle jääneistä. Joka kolmas siis jättää työelämän siirtymällä työkyvyttömyyseläkkeelle ja heistä peräti yli puolet on alle 55-vuotiaita. Luvut kertovat selvästi ongelmista työelämässämme. Moni voi huonosti. Tällä viikolla julkaistu tutkimus kertoi myös epäkohdista. Sen mukaan suomalaiset itse pitävät ennenaikaisen eläköitymisen syynä työn kuormittavuutta ja heikkoa johtamista. Tätä mieltä olivat sekä työntekijät että esimiehet.

Väestömme ikärakenne muuttuu kansainvälisesti vertaillen nopeasti. Huoltosuhde heikkenee eli jatkossa työssäkäyviä ihmisiä on eläkkeellä olevia kohden yhä vähemmän. Kun samaan aikaan hoivatarve kasvaa ja valtio on velkaantunut historiallisella tavalla, niin tarvitaan merkittäviä toimia julkisen talouden turvaamiseksi. Nämä kytkeytyvät työhön ja työelämän uudistamiseen.

Julkista taloutta pitääkin vahvistaa ennen kaikkea nostamalla työllisyysastetta. Tämä tarkoittaa työtä työttömille, lisää tunteja vasten tahtoaan osa-aikatyössä oleville ja parempaa työelämää kaikille työssä oleville. Työelämän kehittäminen on nostettava seuraavan hallituksen kiireellisimpien tehtävien joukkoon.

Nykyisillä työmarkkinoilla avainasemaan ovat nousseet osallisuus, joustavuus ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Tämä trendi tulee tulevaisuudessa vahvistumaan. Työ on osa hyvää elämää, mutta työ ei voi olla koko elämä.

Suomi menestyy vain osaamisella ja laadulla. Osaavasta työvoimasta kilpaillaan ennen muuta laadukkailla työolosuhteilla. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava työntekijä. Tuottavuustalkoissa seuraava askel onkin huomion kiinnittäminen siihen miten työssä voidaan hyvin ja miten omaa osaamista voi kehittää joustavasti koko työuran ajan. Suomen tulevaisuuden menestys rakennetaan nimenomaan työelämän käytäntöjä kehittämällä, luomalla Suomesta maailman paras maa tehdä työtä. Työaikapankki on askel tällä polulla.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.