Mainos

Työtä Suomen puolesta maailmalla

Talouden todellinen toipuminen voi alkaa vasta kun luottamus rahoitusmarkkinoilla palautuu, kirjoittaa valtiovarainministeri Jyrki Katainen. Kataisen mukaan luottamuksen palautuminen vaatii sitä, että pankit ja rahoituslaitokset voivat taas luottaa toistensa vakavaraisuuteen. Siksi Katainen pitää välttämättömänä selvittää yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten pankkien taseiden kestävyys.

Olin tällä viikolla Yhdysvalloissa tapaamassa yhdysvaltain ja maailmantalouden vaikuttajia. Tapasin muun muassa Yhdysvaltain liittovaltion keskuspankin Federal Reserven pääjohtajan Ben Bernanken sekä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtajan Dominique Strauss-Kahnin. Kävimme tiiviitä keskusteluja maailmantalouden tilasta sekä lääkkeistä toipumisen alkamiseksi.

Oma ja Suomen hallituksen edustama näkemys kriisin hoidon lääkkeistä vahvistui. Lähes kaikki tapaamani maailman talousvaikuttajat jakoivat käsitykseni, että taantuma taittuu ja todellinen toipuminen voi alkaa vasta kun luottamus rahoitusmarkkinoilla palautuu. Se vaatii sitä, että pankit ja rahoituslaitokset voivat taas luottaa toistensa vakavaraisuuteen. Tähän päästään vain sillä, että suurten yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten pankkien taseiden kestävyys tutkitaan ja huonot omaisuuserät hoidetaan niistä pois. Nämä huonot omaisuuserät sisältävät muun muassa amerikkalaisilla asuntomarkkinoilla arvonsa menettäneitä subprime-luottoja, jotka osaltaan laukaisivat koko maailmanlaajuisen kriisin.

Yhdysvalloissa ollaan jo täydessä toimessa. Pankkien taseiden kestävyyttä mittaavat stressitestit ovat käynnissä ja saadaan valmiiksi tämän kuun loppuun mennessä. Uusi valtiovarainministeri Timothy Geithner on esitellyt jo suunnitelman, jossa huonoja omaisuuseriä jälleenmyydään markkinoilla. Valtio osallistuu hankintoihin ja takaa yksityisten tahojen sijoituksia näihin omaisuuseriin. Yhdistämällä voimansa yksityisten markkinoiden kanssa, saadaan omaisuuserille käypä hinta. Järjestelmä on tarkoitettu toimimaan siten fiksummin, kuin siirrettäessä luottoja pelkästään hallinnollisella päätöksellä määrättävällä hinnalla roskapankkiin.

Itse suhtaudun tarkemman tutustumisen jälkeen Geithnerin suunnitelmaan varovaisen positiivisesti. Siinä on malli, josta Euroopassakin voitaisiin ottaa oppia. Kaikkein positiivisinta on se, että tehdään jotakin. Finanssikriisin pitkittyminen vaikuttaa rajusti normaaliin talouskehitykseen. Kun investoinnit ja maailmankauppa ovat jäässä, niin siitä aiheutuu talouksien supistumista ja työttömyyttä. Seuraavaksi tämä heijastuu julkisiin talouksiin nopeana velkaantumisena. Tätä näkymää olen koko alkuvuoden pyrkinyt avaamaan ihmisille.

Moni Euroopan maa on laittanut passiivisesti vastaan, kun olemme EU:n piirissä vaatineet nopeampia toimenpiteitä. Olemme päättäväisillä yhteiseurooppalaisilla toimilla onnistuneet vakauttamaan vielä syksyllä uhanneen syöksykierteen pankkijärjestelmässä sekä elvyttäneet rutkasti. Moni haluaisikin nyt odottaa, josko toipuminen alkaisi itsestään. Tämä on vaarallinen ajattelutapa. Rahoitusjärjestelmän kriisitoimet olivat vain ensiapua. Suomen elvytystoimien suuruus on maailman mittaluokassakin kärkeä ja se yllätti monet yhdysvaltalaisista vaikuttajista. Elvytyksellä pystymme kuitenkin vain lievittämään oireita. Tarvitsemme vielä operaation itse sairauden poistamiseksi taloudestamme. Siihen ei auta kuin vaikeat mutta päättäväiset toimet myös eurooppalaisten pankkien taseiden putsaamiseksi. Vain niin luottamus palautetaan.

Japanin vai Suomen tie?

Esimerkkiä voi ottaa 90-luvulta. Suomessa ja Japanissa kärsittiin rajut pankkikriisit. Japanissa tilanne vakautettiin ja jäätiin odottamaan, että pankit ja niiden taseet tervehtyvät itsestään. Odotusta kesti vuosikymmenen. Talouskasvua ei ollut ja taloutta rasitti hintojen lasku ja siitä seuraava investointien jäätyminen. Suomessa taas tehtiin kipeitä ja kalliita – mutta oikeita - ratkaisuja. Pankkijärjestelmä tervehtyi ja luottamus palasi. Suomessa nähtiin nopeaa talouskasvua ja vauraus lisääntyi. Eurooppa voi nyt kärjistetysti valita Japanin tai Suomen tien 90-luvulta.

Moni on ihmetellyt, miksi talouskriisin koettelemissa maissa keskitytään nyt pankkeihin ja niiden pelastamiseen. Eikö nimenomaan taantumasta ja työttömyydestä kärsivät ihmiset täytyisi olla nyt pelastamisen kohteina. Meillä Suomessa hyvä työttömyysturvajärjestelmä, elvytys ja veronalennusten tuoma ostovoima pitävät huolta ihmisistä vaikeinakin aikoina. Sitä paitsi rahoitusjärjestelmän toimivuudesta huolehtiminen on juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä huolehtimista. Jos kriisi pitkittyy, niin työttömyys ja sosiaaliset ongelmat lisääntyvät. Ongelmista ei päästä ilman ponnisteluja ja kustannuksia veronmaksajille. Jos toimia pitkitetään, on laskukin suurempi.

Suomen asioita hoidetaan maailmalla

Moni on ihmetellyt, miksi Suomi on ollut erityisen aktiivinen talouskriisin voittamiseksi, vaikka Suomen pankkijärjestelmä on hyvässä kunnossa. Vaikka ongelmat ovatkin muualla, on ratkaisu mitä enimmissä määrin Suomen asia. Maailmantalouden taantuma iskee pahasti vientivetoiseen Suomeen. Kun esimerkiksi Yhdysvaltojen taloudesta viennin osuus on kaksitoista prosenttia, on osuus Suomessa neljäkymmentäviisi prosenttia. Amerikkalaisten pankkien ongelmat ovat siis juuri suomalaisen teollisuustyöntekijän ongelmia. Siksi me olemme erittäin aktiivisia maailmalla.

Maailman talouden avoimuus ja vapaus on tehnyt Suomesta yhden maailman vauraimmista maista. Kolikon kääntöpuolena on, että globaalin talouden vaikeudetkin koskettavat meitä. Toisaalta voimme olla myös uudessa nousussa ensimmäisenä mukana, jos toimimme nyt oikein. Jäsenyys Euroopan unionissa ja euroalueessa ovat tällaisina aikoina erityisen tärkeitä asioita meille. Rahamarkkinamme ovat pysyneet vakaina ja korkotaso matalalla. Voimme myös käyttää kokoamme suurempaa vaikutusvaltaa Euroopassa kriisin ratkaisemiseksi mahdollisimman pian. Sitä työtä tulemme myös suomalais-ten puolesta sinnikkäästi lähikuukausina tekemään kansainvälisillä areenoilla.

Jyrki Katainen, valtiovarainministeri

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.