Mainos

Työurat pitenevät - kunhan ehdoista sovitaan

Pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ohjelmassa on kirjaus eläkejärjestelmän uudistamisesta ja työurien pidentämisestä. Työmarkkinaosapuolet ovatkin koko alkuvuoden ajan neuvotelleet mittavasta eläkejärjestelmän uudistamisesta. Kyseessä on vuosikymmenen suurin sosiaalipoliittinen uudistus, joka ulottuu vuosikymmeniksi eteenpäin.

Osapuolet ovat sitoutuneet siihen, että neuvottelut saadaan valmiiksi tämän vuoden syksyyn mennessä ja siihen, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen viimeistään vuonna 2025. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa.

Tavoitteet ovat kovat. On löydettävä uskottavat keinot työurien pidentämiseksi ja varmistettava eläkkeiden riittävä taso tilanteessa, jossa elinikä pitenee. Lisäksi on sovittava eläkkeiden riittävästä rahoituksesta vuosikymmeniksi eteenpäin.

***

Moni – aivan perustellusti - kysyy, miksi ihmeessä työuria on pidennettävä. Syitä on ainakin kaksi.

Tarvitsemme lisää rahaa - siis veroeuroja - hyvinvointiyhteiskuntamme palvelujen rahoittamiseen. Jos työurat eivät pitene, eläkkeittemme taso alkaa laskea. Tätä tuskin kukaan haluaa. Työuran aikana ansaittu eläke on useimpien palkansaajien vanhuuden toimeentulon pääasiallinen turva. On kaikkien etu, että työurat pitenevät.

Työurat tuskin pitenevät pelkän eläkepolitiikan keinoin. Tarvitsemme työelämään lisää joustoja, vähemmän ikäsyrjintää sekä uusia kannusteita työnantajille ja työntekijöille työkyvyn edistämiseksi. Tarvitsemme yksinkertaisesti entistä parempaa työelämää.

Kokonaan eläkepolitiikan merkitystä ei voi kiistää. Vanhuuseläkeikä vaikuttaa asenteisiimme ja ohjaa meitä valinnoissamme.

On erittäin tärkeää muistaa, että eläkeuudistus tehdään tulevaisuutta varten. Eläkejärjestelmää kehitettäessä aikajänne ei ole vuosia vaan se on kymmeniä vuosia. On hyvä huomioida sekin, että eliniän odotteemme on kasvanut 4,5 vuotta verrattuna edellisen, vuonna 2005 tehdyn eläkeuudistuksen lähtötilanteeseen.

Näistä syistä meidän on siis varauduttava siihen, että eläkeikää tullaan jollakin aikavälillä nostamaan. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku ja helpottaa asioiden käsittelyä, niin tässäkin asiassa.

Osapuolet ovat sitoutuneet neuvottelemaan eläkkeen alaikärajasta, joka on tällä hetkellä 63 vuotta. Meidän on oltava valmiit harkitsemaan eläkeiän nostoa - mutta ei ehdoitta. STTK:ssa edellytämme, että löydämme ratkaisut kolikon toiseen puoleen. Tämä tarkoittaa, että työelämän on joustettava riittävästi, ikääntyneet pidetään töissä ja työssä jatkamisen edistäminen näkyy aidosti ja oikeasti työpaikkojen arjessa.

Tavoitteet eivät toteudu lupauksilla ja juhlapuheilla. Tarvitsemme konkreettisia keinoja ja sitovia velvoitteita myös työnantajilta.

Edellytämme myös, että työeläkkeiden rahoitus sovitaan kestävästi. Rahoitus on saatava tasapainoon tämän vuosikymmenen aikana, jotta myös nuoret voivat luottaa eläkejärjestelmäämme. Meidän on lunastettava tuleville sukupolville antamamme eläkelupaus. Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys.

Työuria voidaan pidentää myös toimilla, jotka vaikuttavat työurien alkupäässä ja keskivaiheessa, ei pelkästään loppupäässä.

***

Eläkeneuvotteluissa vedetään nyt henkeä ja kerätään voimia loppukesän viimeiseen rutistukseen, joka alkaa elokuussa. Työtä on vielä paljon, mutta uskon, että meillä on ratkaisu syksyyn mennessä ja että sen pohjalta voidaan aloittaa mittava lainvalmistelu-urakka.

Työurien pidentämisen tärkein edellytys on se, että meillä on ylipäätään työtä. Työstä syntyy työura, jota voidaan pidentää ja josta aikanaan seuraa työeläke.

On valitettavaa, että työllisyysasteemme on tällä hetkellä hälyttävän alhainen, alle 68 prosenttia. Olemme jääneet pahasti edellisen hallituksen asettamasta tavoitteesta, joka oli 72 prosentin työllisyysaste. Hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämisen - samoin kuin eläkejärjestelmämme tulevaisuuden kannalta - on välttämätöntä, että saamme synnytettyä maahamme lisää työpaikkoja.

 

Antti Palola

STTK:n puheenjohtaja 

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.