Mainos

Työvoima liikkeelle

Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin perusajatuksista. Vain vapaa liikkuvuus voi muodostaa yhdessä tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkumisen kanssa aidot ja toimivat eurooppalaiset sisämarkkinat.

Neuvottelut rajoituksista työvoiman vapaalle liikkuvuudelle uusista EU:n jäsenmaista Suomeen jatkuivat jälleen kuluneella viikolla. Hallituksen ja eduskunnan olisi vappuun mennessä määrä päättää, mitä tehdään kaksi vuotta sitten käyttöön otetulle siirtymäajalle. Tuolloin unioniin liittyi 10 uutta jäsenmaata, joista kahdeksan kohdalla Suomikin rajoittaa työvoiman liikkumista.

Kysymys on periaatteellisesti merkittävä. Työvoiman, siis ihmisten, vapaa liikkuvuus unionin alueella on yksi Euroopan unionin perusajatuksista. Yhdessä tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkumisen kanssa sen on määrä muodostaa aidot eurooppalaiset sisämarkkinat.

Työvoiman liikkuvuuden estäminen ei ole pikkujuttu, ja rajoitteet ovat herättäneet uusissa jäsenmaissa kysymyksen "toisen luokan eurooppalaisista". Suomessakin on lähdes kahden vuoden aikana huomattu, miten ongelmallisesta rajoituksesta on kyse. Erilaiset vuokratyöntekijät liikkuvat kyllä, mutta valvontaa on vaikea järjestää. Sen vuoksi Suomen on aika luopua uusia jäsenmaita koskevista rajoitteista, ja siirtyä niiden kohdalla samanlaiseen järjestelmään, kuin muidenkin unionimaiden kanssa.

Kahden vuoden mittaiseksi aiotun siirtymäajan piti helpottaa muutokseen valmistautumista ja sopeutumista. Sen aikana havaittuihin riskitekijöihin pitää tarttua, ja karsia työmailta säädösten vastainen toiminta. Siirtymäaika ei sen sijaan saa betonoida muutosvastaisia asenteita. Tätäkin on saattanut tapahtua.

Suomen maahanmuuttopolitiikassa on havahduttu näkemään, että me tarvitsemme työntekijöitä ulkomailta. Heitä pitää tähän maahan jatkossa myös houkutella entistä aktiivisemmin. Tämän tavoitteen kanssa sopisi erittäin huonosti yhteen se, että Suomi jatkaisi työvoiman liikkumisen rajoittamista unionin jäsenmaista.

Euroopan unionilta haetaan toimia, jotka vaikuttavat myönteisesti ja konkreettisesti kansalaisten elämään. Työ ja turvallisuus ovat juuri tällaisia asioita. Eurooppalaisen kilpailukyvyn ja sitä kautta työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaaminen ovat varmasti myös Suomen puheenjohtajuuskauden keskeisiä asioita.

Unioni on perustettu sisämarkkinoiksi. Monet selvitykset osoittavat, että paremmin toimivat sisämarkkinat myös tukisivat vahvemmin eurooppalaista talouskehitystä. Kuitenkin hyvin usein silloin, kun näitä aitoja sisämarkkinoita koitetaan muodostaa jopa unionin neljän perusvapauden ympärille, eri syistä kumpuava vastustus on tiukkaa.

Tämä yhtälö ei voi toimia. Jos talouskasvua haetaan nimenomaan eurooppalaiselta tasolta, sinne pitää antaa myös välineet, joilla tätä kasvua voidaan luoda. Kansainvälistyminen on antanut Suomelle paljon. Se tarjoaa meille myös jatkossa kosolti mahdollisuuksia, kunhan ne nousevat esiin uhkien sijaan.

Paula Lehtomäki

Ulkomaankauppaministeri

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.