Mainos

Uutta happea Itämeren suojeluun

Talvi ja jää peittävät ympäristölliset jalanjäljet – kesä ja vesi nostavat ne pintaan. Niin Itämerelläkin. Kun kesän kukoistus paljastaa auringonvalolle myös leväkukinnat, käynnistyy talvisuvannon jälkeen keskustelu meren tilasta. Niin tänäkin vuonna.

Ongelmat ovat yhtä tuttuja kuin ratkaisun avaimet. Itämeren pelastaminen edellyttää ennen kaikkea entistä vahvempaa sitoutumista ja entistä parempaa resurssointia.

Suomi ei ole näissä talkoissa yksin. Mutta niin kuin yleensä, ensin kannattaa siivota omien ikkunoiden aluset. Ranta- ja valuma-alueen valtioiden toimiva ja tuloksekas yhteistyö Itämeren suojelussa on välttämättömyys. Mutta rantavedet – ne ovat pitkälti omissa käsissämme.

Suomessa on tehty vesiensuojelutoimia jo pitkään, mutta nyt jos koskaan tarvitaan uutta puhtia lähivesien ja Itämeren suojeluun. Suojelutoimissa otetetaan reippaita askelia: ravinteiden poistoa yhdyskuntajätevesistä tehostetaan entisestään ja haja-asutusalueiden jätevesikäsittelyä parannetaan. Valmistelut pesuaineissa käytettävän fosforin kieltämiseksi on myös aloitettu.

Maataloudesta ja maankäytöstä valuvien ravinteiden edelleen vähentämiseksi tehdään hartiavoimin töitä. Puolitoista vuotta sitten käynnistyi Varsinais-Suomessa TEHO-hanke, jossa hyvin räätälöidysti ja tarkasti seuraten etsitään tehokkaimpia keinoja pitää ravinteet pelloilla kasvien hyödynnettävissä.

Maatalouden vesistövaikutuksista puhuttaessa ei useinkaan muisteta, että ravinteiden lisäämistä pelloille on meillä pienennetty jo tuntuvasti viime vuosina. Lähes kaikki tilat ovat mukana ympäristötuessa, mikä osaltaan kertoo viljelijöiden sitoutumisesta ympäristötoimiin.

Jatkoaskelille on kuitenkin tarvetta. Hallituksen yhteinen tahtotila on, että ympäristötuen kohdentumista tehokkaisiin vesiensuojelutoimiin parannetaan tulevissa sopimuksissa tuntuvasti. Uudella ohjelmakaudella on päästävä siihen, että suurin osa ympäristötuesta kohdentuu vesistöjen kannalta riskialteimmille viljelyaloille.

Itämeren tulevaisuus ratkeaa kyvyssä tehdä kansainvälistä yhteistyötä yhteisen tavoitteen hyväksi. Tähän mennessä merkittävimpänä askeleena voidaan varmasti pitää Itämeren suojelukomission (HELCOM) piirissä toissa syksynä tehtyä sopimusta maakohtaisista ravinnekatoista. Lisää sitoutumista tarvitaan, sillä Helcomin piirissä ei ole onnistuttu sopimaan esimerkiksi laivojen jätevesien purkukiellosta. On käsittämätöntä, mutta totta, että merenkulun säännöt mahdollistavat isonkin jätevesikuorman laskemisen suoraan mereen ilman sanktioita.

Suomi on toiminut ja toimii edelleen aktiivisesti varsinkin Venäjän suurimpien riskikohteiden parissa. Pietarin jätevesien käsittelyssä on saatu paljon näkyvää tulosta aikaan 20-vuotisen yhteistyön aikana. Jatkossa erityiskohteina ovat Leningradin alueen maatalous sekä Kaliningradin jätevesien puhdistus. Näissä hankkeissa tarvitaan julkisen vallan, yksityisen pääoman ja kansalaisten yhteistyötä.

Suomi ponnistelee jatkuvasti sen eteen, että Itämerestä tulisi kansainvälisesti entistä korkeamman profiilin asia. Viime tiistaina tasavallan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen ja Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin käynnistivät Baltic Sea Action Summit –yhteishankkeen. Sen tavoitteena on saattaa yhteen Itämeren ympärillä toimivia julkisia ja yksityisiä tahoja. Tarkoituksena on sitoutua konkreettisiin tekoihin Itämeren hyväksi. Pelkät puheet eivät Itämerta puhdista.

Itämeren mailla on pitkä yhteinen historia. Meri on monessa suhteessa tärkeä jokaiselle rantavaltiolle. Merialue kaipaa kuitenkin vahvempaa huomiota esimerkiksi Euroopan unionin piirissä, onhan se lähes kokonaan unionin sisämeri. Komission parin viikon päästä julkaistava Itämeren alueen strategia antaa tähän uusia eväitä.

Saisiko Itämeri jonain päivänä tuekseen suojelutoimien lisäksi myös konkreettisesti uutta happea? Mene ja tiedä. Ainakin Suomi ja Ruotsi kokeilevat pahimmasta happikadosta kärsivien pohja-alueiden hapettamista. Menetelmällä tuskin on koko meren tilan kannalta suurta vaikutusta, mutta toivottavasti tämäkin teknologia antaa pientä lisäapua Itämeren suojeluun.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.