Mainos

Väärin sammutettu

Viime syksynä neuvoteltiin Suomessa työmarkkinaratkaisua kriittisissä tunnelmissa. Maailmantalouden kasvu antoi odottaa itseään.

Euroopan unionin kriisi tuntui vain syvenevän. Suomessa uusi hallitus aloitti taivaltaan, eikä sujunut aina niin kuin Strömsössä!

Raamisopimus toi tullessaan kiitoksia. Työrauha turvattiin yli kahdeksi vuodeksi ja työelämää uudistettiin pitkästä aikaa. Palkankorotukset pyrittiin mitoittamaan oikein. Monet kiittivät hyvästä sopimuksesta.

Kuinkas sitten kävikään? Jo vuodenvaihteen tienoilla sopimusta kritisoitiin yleisesti. Malli oli väärä ja korotukset ylimitoitettuja. Lisäksi koulutuspäiviin liittyvä ratkaisu oli mahdoton.

Ennen pääsiäistä työmarkkinajärjestöt tekivät, mitä maan hallitus oli pyytänyt. Työuria pidentävät työeläke- ja työelämäratkaisut saatiin kasaan, vaikka viimeiseen saakka monet epäilivät. Kiitoksia tuli poliittiselta päättäjältä ja medialtakin.

Jo pääsiäisenä kaikki muuttui. Ratkaisu ei ollutkaan odotettu ja vaikutukset työurien pidentämiseen kiistettiin. Ex-pääministeri Matti Vanhanen kiirehti jo esittämään, että työeläkeasiat siirretään maan hallitukselle, kun tuloksia ei tule.

Samaan aikaan muualla Euroopassa: mielenosoituksia kadulla, yhteiskunnallinen vastakkainasettelu lisääntyy, palveluja leikataan rajusti ja työttömyys kasvaa.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on toki ongelmien edessä. Palvelujen turvaaminen edellyttää työllisyysasteen nostamista, pidempiä työuria, investointeja Suomeen. Globaali markkinatalous, jonka toimintaan tuntuu olevan mahdotonta saada kansainvälisiä sääntöjä, haastaa kansallisen hyvinvointimallin. Vastauksena tulisi olla kansanvälinen uusi yhteiskuntamalli, joka ottaa kilpailukyvyn ja rahan etujen lisäksi huomioon myös ihmisen.

Kuulostaako vanhalta hapatukselta? Kyllä pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on aina perustunut markkinataloudelle, täystyöllisyyden tavoitteelle, tuottavuudelle ja kilpailukyvylle. Nyt nämä tekijät pitää vain löytää uudelleen. Tämän ei tarvitse eikä pidä tarkoittaa sitä, että markkinoiden alttarille asetetaan kaikki.

Suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla on pari salaisuutta. Yksi on se, että kaikille suomalaisille turvataan koulutuksen ja julkisten palvelujen kautta mahdollisuus rakentaa tasavertaiselta pohjalta oma menestystarinansa. Tätä mahdollisuutta voi tarkistaa, mutta ei pidä hylätä.

Toinen salaisuus on se, että politiikalla ja hyvinvointipalveluilla sekä yhteiskunnan toiminnoilla muutoinkin on laaja hyväksyttävyys. Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu on kasvanut, tuloerot lisääntyneet, johtajien palkat eriytyneet tavallisen kansan palkoista. Tämä kannattaa ottaa huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kilpailukyky on tärkeä, mutta vielä tärkeämpiä ovat ihmiset.

STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.