Mainos

Väestön ikääntymisestä politiikkaohjelma

Ikääntymisen vauhti on Suomessa poikkeuksellisen nopeaa. Mäenpää haluaakin ikääntymisen seuraavaan hallitusohjelmaan keskeiseksi teemaksi.

Väestön ikääntyminen on poliitikoille kuuma peruna. Se tiedetään, että väestö ikääntyy kiihtyvällä vauhdilla. Sen sijaan ei täysin hahmoteta, mitä vaikutuksia sillä loppujen lopuksi on.

Eläkejärjestelmiä on uudistettu ikääntyminen mielessä. Hyvinvointipolitiikan tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, kuinka moni jaksaa painaa töitä mahdollisimman pitkään.

Ikääntyminen aiheuttaa kustannuspaineita eläkejärjestelmälle. Onneksi vuosien 2005 ja 2007 eläkeuudistuksilla on etukäteen varauduttu kasvavaan eläkemenoon. Myös eläkemaksujen korotuspaineet pysyvät kohtuullisella tasolla.

Ongelma on tuttu kaikkialla Euroopassa, mutta ikääntymisen vauhti on Suomessa poikkeuksellisen nopeaa: työelämästä poistuvat ikäluokat kasvavat selvästi suuremmiksi kuin työelämään tulevat. Tätä ilmiötä ei ole ennen koettu, joten politiikassa ei voi nojautua kokemusperäiseen tietoon. Ennakointiin puolestaan liittyy tunnetusti epävarmuustekijöitä.

Osa Ikäsidonnaisista menoista kuten terveydenhuolto- ja hoivamenot kasvavat. Toisaalta ikäluokkien pienenemisen takia koulutusmenot vähenevät. Politiikassa täytyy olla rohkeutta tehdä suuria valintoja. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Suomen tule panostaa koulutuksen laatuun ja kilpailukykyyn, mutta perustrendiä se ei muuta.

Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta kysymys on viime kädessä siitä, miten muuttuvaan palvelutarpeeseen vastataan ja miten palvelut rahoitetaan. Palveluja voidaan tietysti leikata tai verotusta kiristää, mutta näitä vaihtoehtoja eivät ainakaan kansalaiset kannata.

Työn tuottavuus on koko yhteiskunnan kannalta keskeinen kilpailutekijä. Tuottavuutta on parannettava teollisuuden lisäksi ennen kaikkea palvelualoilla ja julkisella sektorilla. Julkisen sektorin tuottavuutta on arvioitava palveluiden vaikuttavuuden kannalta. Jos julkisen sektorin rakenneuudistus hoidetaan huolella, tuottavuus kasvaa ja samalla kyetään huolehtimaan myös henkilöstöresursseista. Tämä tuntuu olevan poliitikoille kummallisen vaikea asia.

Asiakkaan kannalta ratkaisevaa on sittenkin palvelujen laatu – ei pelkästään se, mitä se maksaa.

Työllisyysasteen nostaminen on entistä tärkeämpää. Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat työilmapiirin kannalta huonoja uutisia. Nyt on aivan pakko kiinnittää huomiota työhyvinvointiin ja osaamiseen, jotta ihmiset jaksavat tehdä töitä eläkeikään asti terveinä ja motivoituneita. Ikääntyvien työssä jaksaminen on aivan erityinen haaste.

Työmarkkinapöydässä työyhteisöjen kehittäminen ja muutoksenhallinta on otettava kärkiteemaksi. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta pitää tehdä koulutuspolitiikan uusi painopistealue kaikissa henkilöstöryhmissä. Jokaisen suomalaisen tulee voida uudistaa osaamisensa tarvittaessa montakin kertaa työuransa aikana. Jatkossa pitääkin puhua työn ja opiskelun yhteensovittamisesta.

Työmarkkinoiden sopimustoiminnan tulee olla entistä enemmän kasvua ja työllisyyttä tukevaa. Tältä osin hyviä tuloksia on saavutettu keskitetyillä ratkaisuilla.

Loppujen lopuksi ikääntymiseen liittyvässä problematiikassa kysymys on oikeasta ja riittävän aikaisesta ennakoinnista. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ennakointi on koko ajan kasvava politiikan haaste. Siinä onnistuminen kuitenkin ratkaisee, pärjääkö Suomi vai ei.

Seuraavassa hallitusohjelmassa ikääntyminen on otettava keskeiseksi teemaksi. Mielestäni se on jopa oman politiikkaohjelman väärti.

Mikko Mäenpää, STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.