Mainos

Vaihtoehto tempputyöllistämiselle

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen lopettaisi vastakkainasettelun lietsomisen työntekijän ja yrittäjän välille, ja keskittyisi yhteen hiileen puhaltamiseen. Sekä työntekijä että yrittäjä haluavat turvallisuutta ja ennustettavuutta elämäänsä, Katainen muistuttaa nettikolumnissaan.

Vaalikeskustelun kärkiaiheeksi on noussut työllisyyspolitiikka. Loistavaa! Työllisyyspolitiikan tulokset vaikuttavat suoraan siihen millaisista hyvinvointipalveluista ja eläkkeistä saamme nauttia lähivuosina. Kokoomuksen tavoitteena on 100 000 uutta työpaikkaa myös ensi vaalikaudella. Jatkossa työllisyyden parantaminen on aiempaa selvästi vaikeampaa.

Työllisyys on noussut merkittävästi erinomaisen kansainvälisen talouskasvun ja veronkevennysten vauhdittamana. Suomalaiset yritykset ovat työllistäneet ja työntekijät paiskineet töitä. Silti peräti puolet uusista työpaikoista on niin sanottuja epätyypillisiä: pätkä- silppu-, osa-aika- ja vuokratyötä. Tämä on oire siitä, että työmarkkinoillamme on jotakin vakavasti vialla. Työnantajan etu on ensisijaisesti palkata ihmiset pysyviin kokopäivätöihin, silloin kun ei ole kyse kysynnän vaihtelujen tasaamisesta.

Perinteisen vastakkainasettelun hengen lietsominen työntekijän ja yrittäjän välillä ei ole tätä päivää. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan suurimmat haastajat eivät ole Suomessa, vaan maamme rajojen ulkopuolella. Siksi en hyväksy perinteistä valtapoliittista vastakkainasettelun lietsomista. Se johtaa epäluottamuksen lisääntymiseen työpaikoilla. Jokainen työtä tekevä ihminen haluaa turvallisuutta ja ennustettavuutta elämäänsä. Samaa tarvitsee myös yrittäjä. Siksi tarvitsemme vastakkainasettelun sijaan nykyistä enemmän yhteen hiileen puhaltamista. Jos luottamusta ei ole riittävästi, työelämä joustaa väärissä paikoissa - työsuhteissa.

Kokoomus on halunnut nostaa keskusteluun parempia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Samalla olemme arvostelleet tämän hallituksen politiikan passiivisuutta. Työllisyyden koheneminen on jätetty lähinnä noususuhdanteen, veronkevennysten ja demareiden toimimattoman tempputyöllistämisen varaan. Työministeriön tärkein tehtävä on saattaa työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat yhteen. Tässä tehtävässään se ei ole onnistunut. Miten on selitettävissä, että samaan aikaan kun Suomessa on 330 000 ihmistä vailla varsinaista työpaikkaa, oli työvoimatoimistoissa tammikuun lopussa edelleen täyttämättä lähes 48 000 avointa työpaikkaa? Olisi voitu - ja pitää - tehdä enemmän.

Meiltä on kysytty mikä on vaihtoehtomme. Tässä se tulee:

1. Kaiken työnteon on oltava kannattavaa.

2. Työvoimahallinnosta töitä kurssien sijaan

3. Kotitalousvähennys - enemmän, useammille ja useampaan käyttöön

4. Nuorille töitä sekä työhön johtavia opiskelupaikkoja

5. Työn verotuksen maltillinen alentaminen luo uutta työtä

6. Naisten asema kuntoon työmarkkinoilla

7. Paikallinen sopiminen mahdolliseksi - luottamusmiesten asema ja osaaminen kuntoon

8. Yrittäjä on työväkeä hänkin

9. Tutkimus- ja kehityspanostukset menestyksen avain

10. Paskaduuneja ei ole - kaikki työ on arvokasta

Kaiken työnteon on oltava kannattavaa. Suomen on oltava maa, jossa ahkeruudesta palkitaan. Nyt järjestelmämme on täynnä tuloloukkuja. Tuloloukut muodostuvat palkkatulon, verotuksen ja eri etuuksien viidakosta. Tuloloukussa työn vastaanottaminen tai lisätyön tekeminen ei kannata, koska lisätuloista ei jää käytännössä mitään käteen. Pahimmillaan tilapäisen työn vastaanottaminen romuttaa ihmisen toimeentulon. Tässä ei ole mitään järkeä. Kokoomus haluaa purkaa tuloloukut. Työn teon pitää aina olla kannattavaa.

Työvoimahallinnon tarjoamia toimenpiteitä on tehostettava. Tätä ovat vaatineet valtiovarainministeriö sekä työministeriö itse. Useampana vuonna peräkkäin työllistämiseen tarkoitettuja rahoja on jäänyt käyttämättä kymmeniä miljoonia euroja. Tämä vain siksi, että työllistämistoimenpiteet ovat vääriä. Nämä varat ovat pois ihmisten työllistämisestä. Valtiontalouden tarkastusviraston tutkimuksen mukaan: "Korkeakoulutetuille (työvoima-) koulutuksesta näyttäisi olleen jopa haittaa työnsaannissa". Tavoitteena täytyy olla mahdollisimman monen työllistyminen, eikä vain kurssittaminen ilman päämäärää. Jokaisen uuden työllistyneen myötä voimme lisätä resursseja vaikeammin työllistyvien auttamiseksi. Työllistymistä edistäviä toimia ovat tutkimusten mukaan yksityisen sektorin tukityöt, oppisopimuskoulutus sekä yritysten kanssa toteutettava ammatillinen työvoimakoulutus. Yksityiselle sektorille tukityöllistetyistä osa työllistyy aidosti tukikauden päätyttyä. Näiden sijaan tehottomiksi osoittautuneet keinot ovat olleet työnhakukurssit, sekä tukityöllistäminen julkiselle sektorille. Työllisyysmäärärahoja on siirrettävä toimimattomista toimiviin keinoihin.

Kotitalousvähennys on menestystarina, joka on luonut jopa 12 000 työpaikkaa. Vähennystä on parannettava nostamalla sen enimmäismäärä 2 300 euroon vuodessa myös remonttitöiden osalta. Vähennyksen käyttöalaa on laajennettava kotitalouden hankkimiin atk-palveluihin ja digiboksin asentamiseen. Lisäksi vanhempien pitää voida kohdistaa sitä lapsilleen.

Nuorille on saatava töitä ja työhön johtavia opiskelupaikkoja. Ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja on suunnattava muotialojen sijaan niille aloille joilla on töitä. Tämä on paras keino nostaa ammatillisen koulutuksen arvostusta. Kaikille nuorille on oltava jatko-opiskelupaikkoja. Nuoren ensimmäisen työpaikan saantia on helpotettava. Työnantajamaksujen alennukset on suunnattava myös nuorten ihmisten palkkaamiseen. Vaikeimmin työllistyvien nuorten kohdalla työpajat ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi kohentaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten opiskelu ja työnteon valmiuksia. Työpajojen toimintaa on vahvistettava mm. lisäämällä vakituisia ohjaajia.

Työn verotuksen maltillinen alentaminen lisää ostovoimaa ja kotimaisten palvelujen kysyntää. Tämä luo lisää työpaikkoja. Verotuksen alentaminen lisää myös palkasta käteen jäävää osuutta. Yhä useampi työ kannattaa ottaa vastaan taloudellisesti ja työllisyys kasvaa. Kun työttömyys vähenee ja työllisyys lisääntyy, yhteiskunnan kustannukset vähenevät ja verotulot lisääntyvät. Säästyneitä varoja sekä kasvaneita verotuloja voidaan käyttää esim. koulu- ja hoivapalveluihin. Työn verotuksen alentaminen on ensisijaisesti sidottava maltillista palkkaratkaisua edistämään.

Naisten asemaa on parannettava työmarkkinoilla. Kokoomus tarjoaa siihen kolmea keinoa: tasa-arvotupo, perusteettomien pätkätöiden karsiminen, sekä vanhemmuuden kustannusten täysi korvaaminen valtion varoista. Kokoomuksen johtama hallitus ei ole pelkkä äänetön yhtiökumppani tupopöydässä. Tavoitteenamme on tasa-arvotupo eli ylimääräinen palkankorotus kunnallisille, koulutetuille naisvaltaisille aloille. Valtio korvaa palkkamenojen kasvun ylimääräisinä valtionosuuksina kunnille. Lainvastaisista, perusteettomista pätkätöistä, jotka ovat tyypillisiä erityisesti julkisella sektorilla, pääsemme eroon lisäämällä valvontaa ja sanktioita. Kuntien saaman valtionosuuden yhtenä kriteerinä voisi olla myös työsuhteiden laatu. Lasten saamisesta aiheutuvista kuluista maksaa enemmistön edelleen naisen työnantaja. Tämä heikentää nuorten naisten työn saantia. Vanhemmuudesta syntyvät kustannukset on korvattava kokonaan valtion varoista. Äitiys ei ole työperäinen sairaus eikä siis kuuluu työnantajan maksettavaksi.

Paikallinen sopiminen saatetaan mahdolliseksi huolehtimalla, että luottamusmiesten asema ja osaaminen on kunnossa. Paras tieto yrityksen työehtojen järjestämisestä on paikallisella tasolla - yrityksen johdolla ja työntekijöillä. Sopimalla yrityskohtaisesti kaikkien etu huomioon ottaen, ovat työolot ja yrityksen mahdollisuudet työllistää parhaimmat. Paikallinen sopiminen ei saa olla sanelupolitiikkaa työntekijöille. Siksi se on mahdollista vain jos luottamusmiehen asema on kunnossa. Työehtosopimusten tulee olla pohja ja perälauta. Niistä poikkeaminen on tehtävä harkiten. Työmarkkinajärjestöjen on sovittava selkeistä ja tasapuolisista pelisäännöistä paikalliselle sopimiselle ja luottamusmiesten asemalle. Kun nämä ehdot täyttyvät, on kaikilla työpaikoilla edellytykset käyttää työehtojen sitovuuden lisäksi niissä yhteisesti sovittuja joustoja.

Yrittäjä on työväkeä hänkin. Hyvinvointimme syntyy yrittäjän ideasta, työstä ja riskinotosta, sekä sitoutuneen suomalaisen työväen panoksesta. Hallituksen toteuttaman yritysverouudistuksen epäkohdat on korjattava pikaisesti. Pienet osinkotulot on säädettävä verovapaiksi. Yritysten sukupolvenvaihdoksia tulee edistää poistamalla perintö- ja lahjavero lapsilta ja leskiltä. Yrittäjyyden sekä perheen yhteensovittamista helpotetaan mm. ulottamalla yrittäjän oman sairaan lapsen hoitokustannusten vähennyskelpoisuus kaikille yritysmuodoille. Yrittäjät on otettava tasavertaisina kumppaneina kolmikantaan neuvottelemaan työelämän lainsäädännöstä.

Julkiset tutkimus- ja kehityspanokset ovat avain Suomen tulevalle menestykselle. Keskellä syvintä lamaa tehdyt lisäpanostukset auttoivat nostamaan Suomen lavasta maailman huipulle it-alalla. T&K-panostukset on saatava tulevalla hallituskaudella kasvu-uralle, joka nostaa ne 4 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta. Uusista innovaatioista ja niiden hyödyntämisestä saamme korkean osaamisen työpaikkoja, uutta tuotantoa ja uutta hyvinvointia Suomeen.

Suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvointimme perusta rakentuu sille, että kaikki työhön pystyvät pyrkivät töitä myös tekemään. Joutenolo ei saa olla elämänvalinta, jonka muut kustantavat. Siksi kaikkia työn tekemisen esteitä on purettava määrätietoisesti. Kaiken työn tulee aina olla kannattavaa ottaa vastaan. On huolehdittava, että työtä kannattaa myös teettää. Paskaduuneja ei ole olemassa, vaan kaikki työ on arvokasta.

Jyrki Katainen, kokoomuksen puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.