Mainos

Valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmät uudistettava kiireesti

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kiirehtii valtioyhtiöiden palkitsemisjärjestelmien uudistamista reilummiksi. Valtion on Urpilaisen mukaan näytettävä omilla toimillaan esimerkkiä. Hänen mukaansa valtionyhtiöiden on luovuttava johdon lisäeläke-eduista, jotka eivät todellisuudessa palkitse hyvin tehdystä työstä, vaan ovat jo ennestään suuren eläkkeen päälle tuleva lisäansio.

Suomalaisen hyvinvointimallin yksi salaisuus on vahva keskinäinen luottamus. Varsinkin vaikeina aikoina on pystytty panemaan oma etu sivuun yhteisen edun tieltä. Yhteen hiileen puhaltaminen vahvistaa me-henkeä. Yhteisvastuu ja kohtuullisuus ovat arvokkaita, perinteisiä suomalaisia arvoja.

Viime aikoina oman edun tavoittelu, läpinäkymättömyys sekä epäeettisyys ovat vallanneet alaa. Yhteistyö on kääntynyt keskinäiseksi kisaksi eduista, epäluottamus on syrjäyttänyt luottamuksen.

Maailmalla puhaltavat muutoksen tuulet. Finanssikriisin jälkeen talousjärjestelmää reivataan oikeudenmukaisempaan suuntaan. Yhdysvalloissa 99 %:n liike vaatii kohtuuden taloutta, jossa työn hedelmät jaetaan oikeudenmukaisemmin. Siellä yritysjohtajien ansiot suhteessa työntekijän ansioihin ovat karanneet lähes tavallisen ihmisen ymmärryksen ulkopuolelle. Jos pomo tienaa 400 kertaa enemmän kuin työntekijä, on sitä vaikea ymmärtää, saati perustella.

Myös Suomessa on virinnyt keskustelu kohtuudesta. Onneksemme. Mitä erikoisimpien palkitsemisjärjestelmien paljastuminen on tuonut päivänvaloon murheellisia käytäntöjä. On myös käynyt ilmi, että palkitsemisilla ja yhtiöiden menestyksellä ei välttämättä ole ollut mitään yhteyttä. George Orwellia lainaten toiset ovat olleet toisia tasa-arvoisempia.

Suomi ansaitsee moraalisen ryhtiliikkeen. Valtion on näytettävä tässä mallia. Siksi valtionyhtiöiden palkitseminen on laitettava säälliseen kuntoon. Hallituksen tulisikin nopeasti päästä käsittelemään ministeri Hautalan valmistelussa olevaa valtionyhtiöiden johdon palkitsemisen periaatelinjaa. Tämä päätös määrittää ne periaatteet, joilla valtionyhtiöiden johtoa palkitaan. Tätä päätöstä on nyt kiirehdittävä. Valtion pitää näyttää esimerkkiä, jota elinkeinoelämä laajemminkin voi omilla toimillaan seurata. Palkitsemisen periaatteissa tulee tehdä tiukennuksia ja ottaa tuntuvia askeleita kohti kohtuutaloutta. Menneeseen ei ole enää paluuta, kohtuuttomuuksien aika on saatettava päätökseen.

Palkitseminen on sinänsä mahdollista, jos yrityksen tulos on odotuksiin nähden erinomaista eli ylittää selvästi asetetut tavoitteet. Tällöinkin palkkioiden on oltava kohtuullisia ja niiden on oltava kytköksissä suoritusten mittaukseen. Lisäksi palkitsemisen tulee koskea koko henkilöstöä oikeudenmukaisessa suhteessa. Tuoreen selvityksen mukaan palkansaajien luottamus palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen on heikentynyt. Yhteisen työn hedelmät on myös jaettava yhteisesti.

Esimerkiksi lisäeläke-edut eivät ole toimiva palkitsemisen väline, koska ne ovat käytännössä vain jo ennestään suuren eläkkeen päälle tuleva lisäansio ilman mitään kytköstä saavutettuun tulokseen tai ylitettyihin tavoitteisiin. Useassa yhtiössä, jossa valtio on omistajana, on toimitusjohtajalle maksettu lisäeläkettä, jonka kustannukset ovat satoja tuhansia euroja vuodessa. Tavallinen palkansaaja saa tehdä töitä vuosia ansaitakseen tuollaisia summia, jotka johtajille annetaan vastikkeettomina läksiäislahjoina eläkepäiville.

Oppia ikä kaikki, nyt on aika muuttaa käytäntöjä. Valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmästä on syytä poistaa lisäeläke-edut. Emmeköhän me melko laajan yleisen mielipiteen mukaisesti voi katsoa, että mittava palkka riittää, eikä päälle tarvita mittavaa lisäeläke-etua.

Toivoisin, että yhdessä elinkeinoelämän kanssa kykenisimme synnyttämään hedelmällisen vuoropuhelun palkitsemisjärjestelmien kohtuullisuudesta laajemminkin. Palkitseminen on toki yritysten sisäisiä asioita, mutta olemme kaikki nähneet kuinka suuria vaikutuksia palkitsemisen ylilyönneillä voi yhteiskunnassa olla. Kun toisille riittää vain murusia samalla kun toisten taskut täytetään moneen kertaan, ei lopputulos ole kenenkään kannalta edullinen.

Keskinäinen luottamus syntyy oikeudenmukaisuuden tunteesta. Kestävien arvojen varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Kohtuullisuus, jos mikä on sellainen. Meidän on yhteistuumin palautettava kohtuus jälleen ansaitsemaansa kunniaan.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.