Mainos

Vauhtia Venäjä-yhteistyöhön

SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman mielestä yhteistyötä Venäjän kanssa pitäisi vauhdittaa. Hän ehdottaa, että esimerkiksi Moskovaan sijoitettava elinkeinoelämän yhteisedustusto voisi lisätä käytännön kanssakäymistä.

Eilen avattiin Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo. Se on merkkipaalu Itämeren suojelussa, mutta myös poliittisessa mielessä. Hankaluuksista huolimatta nyt satamaan tullut hanke on myönteinen esimerkki Suomen ja Venäjän ja vähän laajemmankin EU-yhteistyön mahdollisuuksista.

Itämeren pelastaminen edellyttää kaikkien Itämeren valtioiden vahvaa sitoutumista. EU:n pohjoisen ulottuvuuden ohjelma antaa raamit myös jatkossa tarpeelliseen kanssakäymiseen. Ympäristöyhteistyötä Venäjän kanssa on syytä jatkaa, sillä Itämeren tulevaisuus on yhteinen huolemme. Samalla on kohtuullista odottaa, että öljyn hinnannoususta hyötyvä Venäjä ottaa itsekin nykyistä suurempaa taloudellista vastuuta ympäristöinvestoinneista.

Venäjän merkitys kauppakumppanina korostuu. Itäisestä naapuristamme on uudelleen tullut yksi kolmesta tärkeimmästä kauppakumppanistamme. On siis monta syytä pitää Venäjää korkealla myös ulkopolitiikan asialistalla.

Viime vuonna Venäjän bruttokansantuote kasvoi yli 7 prosentilla. Suomen kasvuprosentti oli 3,6. Venäjän pidemmän aikavälin kokonaistuotannon kasvuennuste on noin 5,5 prosenttia.

Venäjän keskiluokka kasvaa ja vaurastuu. Taloudellisesta kasvusta hyötyvät tänään jo muutkin kuin uusrikkaat. Ostovoiman vahvistuminen ja länsimaisen elämäntyylin leviäminen näkyvät erityisesti palvelusektorin nopeassa kasvussa. Aiemmasta poiketen venäläisten vaurastuminen näkyy myös Moskovan ja Pietarin ulkopuolella, vaikka elintasoerot ovatkin suomalaisittain katsoen käsittämättömän suuria.

Takavuosina vientimme Venäjälle painottui teollisuuden koneisiin ja laitteisiin. Nykyisillä globaaleilla maailmanmarkkinoilla emme juuri kilpaile keskenämme. Venäjä tuo Suomeen raaka-aineita ja energiaa, joita meillä jalostetaan ja viedään edelleen maailmanmarkkinoille. Meidän Venäjän vientimme taas koostuu pääasiassa kulutustuotteista ja teknologiasta. Kaupankäynnissä on paljon monipuolistamisen mahdollisuuksia.

Tänä vuonna Venäjä taitaa olla jo Suomen toiseksi suurin, ellei suurin kauppakumppani. Kauppaa tekee liki neljätuhatta yritystä. Tuosta yrityskannasta yli 80 prosenttia on pieniä yrityksiä. Nämä yritykset - ja uudet sellaiset - ansaitsevat myös julkisen vallan tuen kaupankäynnille.

Venäjä-yhteistyö vaatii lisää vauhtia. Meiltä suomalaisilta tarvitaan aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Käytännön kanssakäymistä lisäämään voitaisiin hyvin ajatella elinkeinoelämän yhteisedustustoa Moskovassa. Hankkeen veturina voisi toimia ulkoasiainministeriö - luonnollisesti yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keskuskauppakamarin kanssa. Vientitakuujärjestelmä kaipaa kehittämistä ja uusia ideoita, jotta myös pienet yritykset pääsivät nykyistä paremmin kaupantekoon mukaan. Käyttökelpoinen työkalu voisi olla Venäjän vientiin keskittyvä, nimenomaan pk-yrityksiä auttava rahasto.

Laajempi tehtävä on lisätä tietoa. Eräs toimiva tapa murtaa ennakkoluuloja on matkailun lisääminen. Venäläisten ajatuksissa Suomi on houkutteleva matkailukohde. Suomalaisten matkailun edistämisessä Venäjälle voidaan Itämeri nähdä meitä yhdistävänä eikä erottavana tekijänä. Esimerkiksi Suursaaren matkailullinen hyödyntämiseen sisältyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia.

Molemmin puolin rajaa toimivien yritysten tietoisuutta idänkaupan mahdollisuuksista on lisättävä. Koulujen, oppilaitosten ja yliopistolaitosten rooli vahvemman kanssakäymisen rakentamisessa on suuri. Nyt kannattaisi erikoistua niin Venäjän tuntemukseen kuin venäjän kielen opettamiseen. Tulevaisuuden työpaikkoja löytyy Venäjä-osaajille.

Suomella on historiansa ja maantieteellisen sijaintinsa vuoksi erinomaiset edellytykset ymmärtää Venäjän kehitystä ja olosuhteita. Maailmalla meitä edelleenkin arvostetaan myös Venäjä-osaamisemme kautta. Esimerkiksi Suomen Pankin Venäjä-tutkimus on maailmalla laajalti tunnustettua ja arvostettua.

Suomella voi siis olla omaa merkittävää roolia myös EU:n ja Venäjän suhteiden rakentamisessa. Sen ehto tietysti on, että hoidamme omat kahdenväliset suhteemme hyvin. Venäjä-osaamisemme hyödyntäminen edistää siis sekä unionin että meidän omia taloudellisia ja poliittisia etuja. Viime viikolla komissio antoi parlamentille tiedonannon, jossa esitetään pohjoisen ulottuvuutta EU:n ulkosuhteiden yhdeksi painopistealueeksi. Suomen on syytä myös tulevana EU:n puheenjohtajamaana huolehtia, että EU:n sitoutuminen pohjoisten alueiden kehittämiseen varmistuu.

Eero Heinäluoma, SDP:n puheenjohtaja

(MTV3)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.