Mainos

Venäjä-suhteet murroksessa

SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman mukaan Suomen ja Venäjän välisissä taloussuhteissa ollaan nyt ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa poliittiset päätökset muodostuvat kaupankäynnin esteeksi.

Suomen ja Venäjän suhteet ovat olleet perinteiset hyvät ja toimivat. Kysymys tänään kuuluukin, jatkuuko mutkaton kanssakäymisemme vai olemmeko tulossa uudenlaiseen murrosvaiheeseen.

Suomella ja Venäjällä on keskinäinen, historiaankin perustuva kunnioituksensa. Sotien aikaista vaikeaa vaihetta seurasi uusi yhteistyötä ja keskinäisiä etuja painottava kanssakäyminen. Erityisen vahvasti kehittyivät taloussuhteet.

Suomen Venäjän suhteet ovat olleet silmiinpistävän erilaiset Baltian maihin verrattuna. Suomi taisteli itsenäisyytensä eikä Neuvostoliiton kaatuminen tuonut meille ylimääräisiä tarpeita historian uudelleenkirjoittamiseen..

Suomen EU-jäsenyys on tuonut suhteisiin oman lisänsä, mutta myönteisen sellaisen. Suomella on ollut kokoaan tärkeämpi asema EU:n toiminnassa ja päätöksenteossa, ja tämä on huomattu myös Venäjällä.

Suomi on pitänyt tärkeänä, että EU rakentaa yhteistä Venäjä-politiikkaa, mutta tähän saakka emme ole nähneet EU:n yhteisen Venäjä-politiikan poistavan omien suorien suhteiden hoidon tärkeyttä.

Viime vuosien kanssakäymisen ongelmista ovat monet liittyneet Venäjällä käynnissä olevaan muutokseen – kehitykseen kohti vakiintunutta demokraattista markkinataloutta ja tämän kehityksen pulmiin. Tärkeätä on, että kaikista asioista – niin ihmisoikeuksista kuin rekkaliikenteen ongelmistakin – on voitu puhua avoimesti.

Uusia pulmia nousee kuitenkin esille. Viimeksi suomalainen huolintayhtiö on joutunut Pietarissa vaikeuksiin paikallisten viranomaisten kanssa. Investointien suoja ja yritysten tasapuolinen viranomaiskohtelu ovat tärkeitä asioita niin suomalaisille kuin muillekin yrityksille

Venäjä on tänäänkin meille tärkeä kauppakumppani: kolmen tärkeimmän joukossa.

Venäjän päätös nostaa rajusti vientitulleja heinäkuun alusta lopettaa asteittain puun tuonnin Venäjältä kokonaan. Kun Suomen puunkäytöstä on Venäjältä tullut yksi viidesosa, ovat seuraukset täällä julmat. Viidesosan puun saannin vähenemistä ei ole mitenkään lyhyessä ajassa korvattavissa. Erityisen pulmallinen tilanne on koivupuun osalla. Metsäteollisuus on jo aloittanut yt-menettelyt vaneritehtailla. Odotettavissa on kokonaisten tehtaiden sulkemisia. Työpaikkamenetysten arvioidaan kipuavan yli 20 000, jos muutoksia vientimaksuihin ei tule. Alueellisesti ongelma on erityisen paha Itä-Suomessa, joka elää muutoinkin haastavaa aluekehityksen vaihetta.

Suomen ja Venäjän välisissä taloussuhteissa ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa poliittiset päätökset muodostuvat kanssakäymisen ja kaupan esteeksi – ei auttajaksi.

Puun viennin loppuminen on paha isku myös Karjalalla, joka on saanut suuren osan vientituloistaan puun avulla Suomesta.

Venäjän toiminnan taustalla on yritys saada maahan puuta jalostavaa teollisuutta. Ymmärrettävä pyrkimys mutta ovatko keinot oikeat. Kuinka houkuttelevaa on lähteä Venäjälle investoimaan, jos vakiintunutta liiketoimintaympäristöä ja sen edellyttämää säädösten kunnioitusta ja ennustettavuutta ei ole? Kepin sijasta voisi olla perustellumpaa käyttää porkkanaa.

Venäjän toiminta sopii kovin huonosti yhteen sen WTO-jäsenhakemukseen liittyvien sitoumusten kanssa. Tässä on siis myös EU:n yhteisen toiminnan paikka. Puukauppa koskee kuitenkin käytännössä lähinnä Suomea ja meitä sitäkin enemmän, joten se on kahdenvälisille suhteille suuri asia.

Jos poliittisin päätöksin rajoitetaan vakiintunutta kauppaa ja tuhannet ihmiset jäävät sen seurauksena Suomessa työttömiksi, joutuu kysymään, kuinka hyvät suhteet meillä Venäjään ovat ja missä nämä hyvät suhteet näkyvät.

Suomen hallituksen on nyt nostettava puukauppa-asia kahdenkeskisten suhteiden listalle. EU:n toimintaa asiassa tarvitaan, mutta hallituksemme ei voi piiloutua vain EU:n selän taakse. EU:n selän takana on nimittäin iso nippu monia muitakin asioita hoitamatta. Ja meiltä loppuu aika.

Venäjällä ei vielä ole selvästikään ymmärretty puukaupan merkitystä naapurilleen. Runsaan viikon päästä edessä olevassa pääministereiden tapaamisessa on puhuttava ongelmista suoraan ja kiertelemättä.

Hallitukselta tarvittaisiin selvästi aktiivisempaa otetta ja kanssakäymistä Venäjälle päin. Hallituksen profiili oli korkealla Viron patsas-asiassa, mutta omissa asioissamme se on kummallisen hiljainen. -Aika kuluu ja Hakulista ei näy, sanoisi urheiluselostaja.

Suomen puolelta tulisi antaa vahva viesti, että pidämme tärkeänä toimivia kahdenvälisiä suoria Venäjä-suhteita eikä niitä EU:n yhteinen politiikka tee tarpeettomaksi. Hallitukselta tarvittaisiinkin nyt erityistä Venäjä-ohjelmaa, jolla varmistetaan Suomen puolelta mahdollisuudet kehittyvään, molempia osapuolia hyödyntävään kanssakäymiseen. Siihen tulisi kuulua Venäjä-kanssakäymisen suomalaisten painopisteiden määrittely, suomalaisten yritysten toiminnan tukeminen ja venäjänkielen opiskelusta huolehtiminen. Ohjelman laatiminen antaisi Venäjälle selvän signaalin, että Suomen puolelta erityissuhteita halutaan jatkossakin vaalia.

Eero Heinäluoma, SDP:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.