Mainos

Aarnio-juttu: Tutkinnanjohto ja puolustus valvovat toistensa sanomisia käräjäkäytävillä

Aarnio-vyyhdistä tiedetään valitettavan vähän. Tänään oikeustalolla nähtiin erikoinen näytelmä, kun jutun tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto ja asianajaja Riitta Leppiniemi kiistelivät siitä miksi jutusta saa tai pitää vaieta. MTV:n rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä oli paikalla ja kertoo mitä tapahtui.

Kun tiedotusvälineet keskiviikkona haastattelivat Aarnio-jutun tutkinnanjohtaja Jukka Haavistoa, niin Jari Aarnion avustaja Riitta Leppiniemi ei ollut kaukana. Kameroiden käännyttyä asianajajaan Haavisto seurasi tarkkaan Leppiniemen sanomisia.

Taustalla on kiista siitä millä perustella Aarnio-tutkinnasta saa tai pitää vaieta.

Nämä perusasiat pitää selostaa ensin, jotta pääsette mukaan tapahtumiin.

Sekä Leppiniemi että toisessa haarassa mukana oleva asianajaja Markku Fredman ovat kritisoineet vahvasti sitä, että tutkinnanjohtajat tiedottavat jutusta samaan aikaan kun heidän on oltava vaiti.

Aarnio haki turhaan vapaaksi

Huumepoliisin virastapidätetty päällikkö Jari Aarnio on ollut neljä kuukautta vangittuna törkeistä rikoksista epäiltynä. Aarnio haki vapauttamista keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeus ei siihen sotkemisvaaran takia suostunut.

Lue lisää tästä: Oikeuden mukaan Aarnio voi vielä sotkea tutkintaa 

Puolustajien mukaan he eivät pääse tekemään työtään tutkinnanjohdon langettamien ilmaisukieltojen takia ja tiedotusvälineistä syntyy jutusta väärä kuva.

"Tutkinnanjohdon pitäisi salata myös"

- Tässä tutkinnassa on iso ongelma se, että asiat ovat salassa pidettäviä ja olen ymmärtänyt, että se koskisi myös tutkinnanjohtoa, Leppiniemi sanoo selvästi tuohtuneena.

Toimittajia on paikalla kourallinen. Yle, Iltalehti, Helsingin Sanomat ja MTV. Televisiokameroitakin vain kaksi. Puolestakymmenestä syntyy kuitenkin kelpo rinki haastateltavan ympärille. Olemme odottaneet pari tuntia pakkokeinoasian käsittelyä oikeustalon puolikovilla sohvilla. Yhdessä on tultu siihen tulokseen, että erityinen ongelma on se, että kukaan ei kerro mitään.

- Aarnio on vangittuna, hänen yhteydenpitoaan rajoitetaan ja minulla on ollut ilmaisukielto jo puoli vuotta, joten asian yhdenvertainen käsittely julkisuudessa on ongelma, Leppiniemi lausuu.

Haavisto kuuntelee toimittajien takana ja haluaa heti Leppiniemen lopetettua puhua lisää.

Harvinaista, jopa poikkeuksellista. Tutkinnanjohtaja oli nimittäin jo ehtinyt muutamaa minuuttia aiemmin antaa yhden "en juurikaan kommentoi" -haastattelun, kun hän joutui kameroiden eteen heti astuttuaan pakkokeinosalista ulos. Asianajajat tuntevat salin 208 "satasen salina", koska normipalkkio pakkokeinoistunnosta on noin sata euroa. Oikeustoimittajat puhuvat nykyisin puolestaan "punaisen lyhdyn" -salista, koska istunnot siellä ovat järjestään salaisia.

Käytävä on siinä kohtaa ahdas, joten nyt ollaan viereisellä laajemmalla tasanteella. 

"Asianajajat ymmärtävät ilmaisukiellon väärin"

Haavisto haluaa opastaa asianajajia siitä mitä ilmaisukielto merkitsee.

- Ilmaisukielto tarkoittaa sitä, että kun tutkinnassa tulee esiin muiden kertomaa niin siitä on vaiettava ulkopuolisille. Se ei estä asianajajaa kertomasta sitä mitä hänen päämiehensä on mieltä asioista, Haavisto toteaa rauhalliseen tyyliinsä.

Haavisto jatkaa ja nyt Leppiniemi seuraa parin metrin päässä vakavana. Haaviston ensimmäinen vastaus on pitkä, pari minuuttia. 

Oma mikrofonikäteni väsyy ja pitää vaihtaa vasemmasta oikeaan. Näin laajat vastaukset eivät kuulu uutislähetyksiin, joissa olennainen pitää tiivistää pariinkymmeneen sekuntiin.  Silti pitää kuunnella tarkkaan.

– Esitutkintalaissa on puolestaan säännökset siitä mitä tutkinnanjohtaja saa lausua asioista, Haavisto toteaa.

Esitutkintalaki:
11. luku
5 § Ilmaisukielto

Jos esitutkinnassa läsnä olevalle ilmaistaan muita kuin häntä itseään tai hänen päämiestään koskevia tutkintaan liittyviä seikkoja, jotka eivät ennestään ole hänen tiedossaan, tutkinnanjohtaja voi kieltää häntä ilmaisemasta niitä sivullisille esitutkinnan aikana. 

Esitutkintalaki Finlexissä

Selvästi Leppiniemellä on lisää sanottavaa ja pienen puhumisen jälkeen kaksikko seisoo rinnakkain kameroiden edessä.  

Haaviston puhe ei asianajajaa vakuuta.

- Suurin erimielisyys on se, että kun joku on salassa pidettävää niin se koskee molempia, Leppiniemi jatkaa. – Tutkinnanjohtaja tulkitsee lakia niin, ettei se koske heitä. Tällä suljetaan kokonaan toisen osapuolen suu.

- Tuota, Haavisto painottaa merkitsevästi, mutta muuten ääni pysyy edelleen lähes unettavan monotonisena. Tuntia myöhemmin MTV:n kuvaaja harmittelee miksi mies puhuu niin hiljaa, että haastattelujen äänitasot pitää aina nostaa maksimiin. Leppiniemen kanssa sellaisia ongelmia ei ole.

– Meillä on erilainen käsitys siitä poistaako salassapito tutkinnanjohtajan erityisoikeuden tiedottaa, Haavisto puhuu.

Mutta jos ilmaisukielto ei rajoita, niin voiko Leppiniemi nyt sitten kertoa yksityiskohtia Aarnion kannoista?

Haaviston mukaan ei tietenkään. - Esitutkinta on julkisuuslain nojalla salassa pidettävää. Se on se säännös, joka on ratkaiseva, ei ilmaisukielto. Tutkinnanjohdolle on annettu oikeus kertoa yksityiskohdista.

"Kuinka paha ristiriita teillä on?"

Leppiniemi seuraa katseella itseään pidempää syyttäjää. Mieli tekisi selvästi sanoa väliin, mutta hän odottaa vuoroaan. Toimittajien mikrofonit antavat puheenvuoron kuten puheenjohtaja käräjäsalissa.

- Hyvä asianajotapa on valitettavan vieras syyttäjälle, Leppiniemi toteaa. Asianajaja selostaa ilmaisukiellon ongelmaa siten, ettei hän voi nimetä todistajia esitutkintaan tietämättä sitä mitä ihminen kertoo.

- En voi nimetä sellaista näyttöä, joka olisi päämiehelleni vierasta ja voisi olla hänen etujensa vastaista.

Mahdollisiin todistajiin asianajaja ei taas voi ottaa yhteyttä, jottei vahingossa paljastaisi ilmaisukiellon alaisia asioita. 

Koko ilmaisukieltovyyhti tuntuu rassaavan tutkinnanjohtajaa.

- Ihmettelen näitä sivusta kuuluneita lausuntoja, Haavisto sanoo. – Me tutkimme nyt tätä rikosasiaa.

Se on Haavistolle selvästi ykkösasia. Niin tutkinnanjohtajat aina ajattelevat. Jos tutkinta vaatii salaamista, niin sen ehdoilla mennään.

- Ei kukaan halua tämän jutun kautta selvityttää ilmaisukiellon rajoja, Leppiniemi jatkaa. 

Taustalla kummittelee Auer-juttu, jossa yksi monista asianajajista - ei Auerin avustaja- sai sakkoja ilmaisukiellon rikkomisesta. Siinäkin tutkinnanjohto tiedotti, mutta puolustusten piti vaieta.

- Asiat tässä riitelevät, eivät ihmiset, Haavisto yrittää vielä pehmentää.

Leppiniemi ei täysin hyväksy tätäkään, vaan täsmentää vielä omaa rooliaan.

- Tuon julki päämieheni tuntoja. Miltä hänestä tuntuu, kun hänen asioitaan tuodaan julki ja hänen asianajajansa ei voi kommentoida. Hän on siellä poliisivankilassa tiukoin yhteydenpitorajoituksin.

Tilanne on juristimaisen sivistynyt, mutta tutkinnanjohto ja puolustus ottavat kovaa yhteen oikeustalon käytävällä. Se kertoo Aarnio-tutkinnasta ja sen jännitteistä paljon.

Tutkinnasta vaietaan

Sekä tutkinnanjohto että puolustus siis pääosin vaikenevat siitä mistä jutussa on oikeasti kyse. Tutkinnanjohtaja ei halua kertoa ja asianajaja ei saa. 

– Ymmärrän, että nämä ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita, Haavisto lausuu ja muistuttaa, että tiedot tulevat julki, kun syytteet on luettu tai asia on jäänyt sillensä eli syytteitä ei nosteta.

Toki hän täsmentää, että julki tulevat julkiset asiat. Salaiseksi katsotut tiedot pidetään siinäkin vaiheessa salassa.

Kaksikon haastattelu jatkuu. Se on varmaan pisin aiheen tiimoilta sitten valtakunnansyyttäjänviraston tiedotustilaisuuden viime marraskuussa, kun Aarnion pidätyksestä kerrottiiin. Leppiniemi ei silloin ollut paikalla, vaan oli jo tuolloin ollut pari kuukautta ilmaisukiellossa.

Toimittajat palaavat alkuun ja yrittävät nyhtää tiedonmuruja, vaikka tietävät sen toivottomaksi. Eivät nämä nyt ainakaan tässä kerro mitään, mutta meidän on pakko yrittää.

Tutkinnanjohtaja Haavisto toteaa, että Trevocin lahjushaara ja huumerikostutkinta ovat edelleen vakavimmat ja suuritöisimmät tutkinnat.  

– En lähde nyt tässä vaiheessa käymään läpi mitä se koskee, Haavisto vastaa tarkentaviin kysymyksiin.

Poliisislangissä tällaisia kuulusteltavia kutsutaan kiviseinäkiistäjiksi.

- Kaikki yksityiskohdat ovat salassa pidettäviä, Leppiniemi toistaa jälleen kerran. Pienen täkyn hän antaa, mutta sekin on kuultu jo aiemmin. – Aarnio on todennut, ettei hän ole saanut asiassa lahjuksia eikä hänellä ole ollut laitonta rahaa hallussaan.

- Enempää en voi sanoa, Leppiniemi toteaa, kun vielä yritämme nyhtää lisää.

Koko Aarnio-tutkinta on ollut siitä harvinainen, ettei se oli vuotanut oikeastaan mistään. Ehkä näin käy, kun tutkitaan mm. tietovuotoja.

Toimittajat yrittävät vielä

Kohdellaanko Aarniota samalla tavalla kuin muita törkeästä huumausainerikoksesta epäiltyjä?

- Hän itse katsoo, että esimerkiksi yhteydenpitorajoitukset ovat poikkeuksellisia, Leppiniemi lausuu, muttei osaa sanoa tarkemmin.

Tutkinnanjohtaja Haavisto, huumepoliisin päällikkö on ollut neljä kuukautta vangittuna. Eikö sillä ole yleistä merkitystä?

- Ymmärrän, että se on mielenkiintoista. Pääasia on kuitenkin tutkia, Haavisto toteaa.

Viimeinenkin kortti käytetään. Me toimittajat vetoamme kansalaisten oikeuteen saada tietää. Ei auta alkuunkaan. Jälkikäteen videota katsoessa tuntuu vähän nololtakin vedota tuollaiseen, mutta pitää yrittää, jos tietoa ei vain ole.

Haavisto ja Leppiniemi lähtevät oikeustalon käytäviä eri suuntiin. 

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.