Mainos

Aarnio määräsi alaisensa keräämään poliisirekisteristä ”julkkislistan”

Huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio määräsi keväällä 2013 alaisensa keräämään poliisin salaisesta epäiltyjen rekisteristä ns. ”julkkislistan”. Tämä ei kuitenkaan johtanut syytteeseen.

Tieto ilmenee torstaina julkiseksi tulleesta, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen tekemästä syyttämättäjättämispäätöksestä.

Aarnio antoi määräyksen huhtikuussa 2013 muutama päivä sen jälkeen, kun MTV Uutiset oli kertonut Venäjän presidentti Vladimir Putinin olevan poliisin salaisessa epäiltyjen rekisterissä.

Aarniota epäiltiin yllytyksestä virkasalaisuuden rikkomiseen. Aarnio määräsi alaisensa rikosylikonstaapelin keräämään epäiltyjen rekisteristä julkisuuden henkilöitä. Rikosylikonstaapeli teki näin.

Tämä ”julkkislista” takavarikoitiin Aarnion työhuoneesta kotietsinnässä syksyllä 2013.

”Millä perusteella syötetty?”

Aarnio perusteli asiaa siten, että hänellä oli tarve selvittää millä perusteilla henkilöitä oli syötetty rekisteriin. Aarnion mukaan poliisilaitoksen johto oli antanut tällaisen tehtävän.

Poliisihallitus olikin lähettänyt selvityspyynnön rekisteriin liittyen ja kysely oli ohjattu Aarniolle, koska hänen yksikkönsä vastasi Helsingin poliisin osalta epristä.

Alainen keräsi salaiseksi julistetun parisivuisen listan. Hänen mukaansa haut kohdistettiin julkisuuden henkilöihin sillä perusteella, että heitä saattoi helpon tunnistamisen vuoksi tulla kirjattua rekisteriin.

Epäiltyjen rekisteri

Epäiltyjen rekisteri on poliisin työkalu järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa. Se on myös täysin salainen. Kansalaisella ei ole oikeutta tarkistaa, onko hänestä tehty merkintää rekisteriin tai onko sinne laitettu tieto oikea.

Siinä on ainakin kymmeniä tuhansia nimiä ja lisäksi myös ajoneuvoja, puhelinnumeroita ja yhtiöitä.

Lain mukaan rekisteri saa sisältää tietoja henkilöistä, joiden on syytä epäillä

1)    syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta tai

2)    myötävaikuttavan tai myötävaikuttaneen rikokseen, josta saattaa seurata enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, tai huumausaineen käyttörikokseen.

Ns. Putin-tutkinnassa on epäiltyjen rekisteriin liittyvistä epäselvyyksistä on nostettu syytteet kolmea poliisihallituksen ja krp:n virkamiestä vastaan.

Poliisihallituksen antaman tiedon mukaan vuoden 2009 alusta syyskuuhun 2014 rekisteriin vietiin yli 9000 henkiloä väärin perustein eli he eivät olleet epäiltyjä tai myötävaikuttajia.


Rikosylikonstaapelin mukaan listalle haettiin julkisuuden henkilöitä, taiteilijoita, ja näyttelijöitä, jotta voitaisiin selvittää mikä on ollut rekisteriin merkittyjen syöttökynnys. Julkkislistalle kerättiin myös sellaisia nimiä, jotka ovat voineet ammattinsa takia tulla kirjatuksi rekisteriin - esimerkkinä mainitaan asianajajat.

Huumepoliisi halusi selvittää onko rekisteriin kirjattu ihmisiä ns. myötävaikuttajina ja havaintotietoina sellaisilla perusteilla, joilla heitä ei pitänyt rekisteriin syöttää.

Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan esille ei ole tullut viitteitä siitä, että lista olisi vuodettu ulkopuolisille, esimerkiksi medialle.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske katsoi, että kyse oli poliisilaitoksen antamasta laillisuusvalvontatehtävästä, eikä rikoksesta.

Siitä ei ollut mitään näyttöä, että listaa olisi kerätty jostain muusta syystä, Kalske totesi.


 

 


Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.