Mainos

Hovioikeus salli poliisien räväkät otteet - tuomiot pahoinpitelystä nurin

Helsingin hovioikeus kumosi kahden helsinkiläispoliisin saamat tuomiot romanimiehen pahoinpitelystä. Käräjäoikeus oli langettanut heille sakkoja. Hovioikeuden päätös syntyi äänin 2-1.

Tapaus sattui Herttoniemen Shellillä maaliskuussa 2012. Se oli tallentunut osin huoltoaseman valvontakameralle, mutta nauhoitetta ei voitu katsella sen paremmin käräjä- kuin hovioikeudessa.

Video oli tuhoutunut, kun sitä oli kolmannen poliisin läsnä ollessa siirretty muistitikulle. Paikalla olleen poliisin mukaan koneen tallennuslaitteen kiintolevy oli hajonnut.

Hovioikeus joutui tekemään päätöksen todistajien kertomusten perusteella.

Epäily kortitta-ajosta

Romanimies oli pelannut huoltoasemalla pelikonetta. Paikalle tulleet poliisit epäilivät hänen ajaneen autoa ilman ajo-oikeutta. Romanimies lähti poliisien mukaan selvittämään asiaa.

Kertomukset seuraavista tapahtumista olivat ristiriitaiset.

Romanimiehen mukaan hän ei tehnyt mitään vastarintaa, korkeintaan kiroili. Yht’äkkiä ilman mitään varoitusta hänet oli kaadettu maahan.

Poliisien mukaan mies oli rimpuillut kuljetusotteessa, joten tilanne edellytti käsirautoja. Niiden laittamiseksi mies piti kaataa maahan.

Paikalla sattumalta ollut asianajaja oli nähnyt miehen maassa ”maaten siinä kuin lahna”. Hän ei nähnyt kaatamista. Asianajajalla ei ollut mitään kuulohavaintoja käskyttämisestä tai vastarinnasta, mutta piti käskyttämistä mahdollisena. Hän kertoi, että maassa makaavan miehen päätä pumpattiin maata vasten useita kertoa. Asianajaja piti tätä järkyttävänä.

Romanimiehen seurueeseen kuulunut kaksikko kertoi, etteivät he olleet nähneet mitään vastarintaa ja kertoivat myös tapahtumista kaatamisen jälkeen.

Poliisitodistaja: Polvi takaraivossa ok

Hovioikeudessa kuultiin todistajana poliisin voimankäyttökouluttajaa. Hän kertoi, että maahan kaataminen käsiraudoittamista varten toteutetaan ikään kuin kamppaamalla kaadettava laittamalla jalka kaadettavan etupuolelle ja työntämällä häntä samaan aikaan ylävartalosta alaspäin.

Todistajan kertoi myös, että poliisien saaman koulutuksen mukaan maasta pois pyrkivä kohdehenkilö voitiin tarvittaessa pakottaa pysymään paikallaan painamalla polvella hänen takaraivoaan maata vasten.

Käsirautojen laittaminen saattoi tällöin edellyttää, että painamista välillä höllennettiin ja välillä lisättiin.

Hovi: ”Ei täysin selvää”

Hovioikeus totesi, että jutussa ei täysin selvinnyt minkälaista vastarintaa mies oli tehnyt ja mikä sai poliisit päättämään käsiraudoista.

Hovioikeuden mukaan poliisien kertomusta ei kuitenkaan ole syytä epäillä.

Käräjäoikeus oli todennut poliisien potkaisseen miehen jalat alta, mutta siitä hovioikeuden mukaan siitä ei ollut näyttöä.

Kun romanimies oli itsekin kertonut olleensa jossain vaiheessa selällään, hovioikeus päätyi siihen, että tämä oli rimpuillut voimakkaasti.

Hovioikeus hyväksyi miehen pään painamisen polvella toistuvasti asvalttiin.

- Vaikkakin toimenpiteen toteuttaminen on epäilemättä näyttänyt rajulta ja aiheuttanut kipua ja särkyä sekä syytteessä kuvatut vammat, hovioikeus katsoo jääneen näyttämättä, että toimenpide olisi toteutettu ohjeistetuista voimankäyttöotteista poikkeavaa väkivaltaa käyttäen.

”Ei ylimitoitettua”

Hovioikeus totesi, että poliisit tekivät päätöksen nopeasti.

- Jälkikäteen tehtynä tilannearvio maahan kaatamisen tarpeellisuudesta hänen käsiraudoittamisekseen olisi perustellusti voinut olla toinen virkatehtävän laatuun, miehen käytökseen ja hänen hallussaan olleisiin esineisiin nähden.

- Rikosvastuun alarajaa poliisin voimakeinojen käytön ylittämiselle ei kuitenkaan tule asettaa liian matalaksi, eikä voimakeinojen käyttöä kysymyksessä olevassa tapauksessa voida kokonaisuutena arvioiden pitää selvästi ylimitoitettuna.

Äänestys

Hovin päätös poliisien syytteiden hylkäämisestä syntyi äänin 2-1. Enemmistön muodostivat hovioikeudenneuvos Ulla Rantanen ja määräaikainen hovioikeudenneuvos Kaisa Puro. Vähemmistöön jäi asessori Noora Kemppi.

Vähemmistöön jäänyt katsoi, ettei tilanne edellyttänyt äkillisiä voimatoimia. Hän ei myöskään uskonut poliisien kertomaan.

- Mitä tärkeämpi ja kiireellisempi virkatehtävä on sekä mitä vaarallisemmasta vastarinnasta on kyse, sitä äkillisempiä tilannearvioita poliisin on tehtävä. Nyt kysymyksessä on ollut tärkeydeltään tavanomaiseksi luonnehdittava virkatehtävä, joka ei ole ollut kiireellinen eikä siihen ole edes väitetty liittyneen vaarallista vastarintaa. Katson, että poliisien käyttämät voimatoimet ovat tilanteessa selvästi ylittäneet puolustettavuuden rajat.

Uutinen käräjäoikeuden päätöksestä 23.9.2013:

Poliisi polki romanimiehen päätä asvalttiin

Vähemmistöön jäänyt olisi antanut poliisille sakkoja.


Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.