Mainos

Järvilehto-juttu päättyi ilmiriitaan

Jyrki Järvilehdon veneturman oikeuskäsittely päättyi täydelliseen ristiriitaan tapahtumista. Syyttäjän mukaan hän on esittänyt murskaavan näytön Järvilehdon syyllisyydestä. Puolustus oli loppulausunnossa täysin eri mieltä.

Jutun päätös annetaan 30. marraskuuta kello 13.

- Järvilehdon käsitys näytöstä on päinvastainen kuin syyttäjän, asianajaja Jussi Savonen totesi. - Asiassa on osoitettu, että Järvilehto ei ole ajanut venettä.

- Onnettomuus on poliisin toimesta tutkittu erittäin huonosti, Savonen totesi.

- Kaikki huomio kiinnitettiin yhteen kaarevaan vammaan ja sivuutettiin onnettomuuden kokonaisuus. Esimerkiksi kummaltakaan vainajan tai Järvilehdon tutkineilta lääkäriltä ei kysytty miten uhrien vammat sopivat eri paikoille. Uhrin vaatteet ovat kadonneet. Esitutkintapöytäkirjasta jätettiin pois olennaisia valokuvia. Poliisi ei kertonut Järvilehdolle lainkaan krp:n asiantuntijan käsityksestä, jonka mukaan amnesia on todellinen.

Järvilehdon puolustus vetosi pitkälti sen hovioikeuteen tuomiin kahteen päätodistajaan, ex-onnettomuustutkija Kari Alppivuoreen ja oikeuslääketieteen professori Pekka Karhuseen. Heidän käsityksensä tapahtumien kulusta oli täysin erilainen kuin syyttäjän.

Syyttäjä lyttäsi omassa loppupuheenvuorossa puolustuksen todistajat selvännäkijöiksi ja korosti poliisitutkinnan ja syyttäjien todistajien vakuuttavuutta.

Savonen nosti esiin myös syyttäjän todistajilta seikkoja, jotka sopivat puolustuksen teoriaan.

Syyttäjän käsityksen mukaan onnettomuudessa kuollut mies oli ollut matkustajan paikalla, saanut vammat siinä ja lentänyt sitten veteen. Puolustuksen mukaan mies ei mitenkään kyennyt väistämään onnettomuudessa lähestyvää sillan betoniseinämää.

Jos vainaja olisi ollut etupenkillä, hän olisi ollut pää edellä retkahtaneena kohti betoniseinämää, puolustus totesi. Vainajan pää olisi tällöin vammautunut erittäin pahasti päähän.

Puolustus huomautti, että syyttäjän todistajat eivät halunneet oikeudessa arvioida miten vainaja olisi etupenkillä matkustaessaan voinut välttää betoniseinämän. Puolustuksen todistajien mukaan se ei olisi ollut mitenkään mahdollista.

Puolustuksen mukaan johtopäätös on selkeä. - Kukaan ei ole istunut matkustajan penkillä veneen törmätessä maatukeen.

Vammat

Puolustus sanoi, että tämän jälkeen on tarkasteltava veneessä olleiden vammoja ja tehtävä johtopäätöksiä niistä.

Puolustuksen mukaan vainajan reiden murtuma on voinut syntyä ohjauspyörästä, joka on vääntynyt. Muutenkin vainajan vammat sopivat kuljettajan paikkaan. Savonen kävi yksitellen läpi vainajan vammat. Erityistä huomiota hän kiinnitti siihen, että uhrin vatsassa oleva sirppimäinen kuvio syntyi todennäköisesti murtuneen ratin raapaisuna, eikä ns. printtivammana.

Järvilehdon vammat taasen puolustuksen mukaan sopivat siihen, että Järvilehto on ollut veneen takaosassa. Esimerkiksi Järvilehdolla ei ollut alavatsassa lainkaan vaurioita, jotka olisivat syntyneet rikkoutuneesta, terävästä ratista.

- Järvilehdon hengen pelasti todennäköisesti se, että hän osui kuljettajana toimineen ystävänsä selkään ja lensi siitä veteen, Savonen totesi.

Puolustus totesi vielä, että Järvilehto oli todennäköisesti sammuneena koko paluumatkan. Ystävällä oli tapana ajaa baarireissuilla Järvilehdon venettä. - Omistajuudesta ei voi päätellä kuljettajaa, Savonen sanoi.

Katso Jarkko Sipilän juttu (Seitsemän uutiset 5.10.2012)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.