Mainos

Joka neljäs perheväkivallan uhri on lapsi – näin 6-vuotias pakeni painajaista

Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivallasta noin neljännes kohdistuu lapsiin. Asiantuntijan mukaan todellinen luku voi kuitenkin olla huomattavasti suurempi.

Lapsiin kohdistuva väkivalta

Tilastokeskus julkaisi tänään vuoden 2014 rikos- ja pakkokeinotilaston perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyen.

Viranomaisten tietoon tuli viime vuonna 6900 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksen uhria, mikä on yli 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Uhreista hieman vajaa neljännes oli alaikäisiä.

Vanhempien alaikäisiin lapsiinsa kohdistamasta väkivallasta noin kolmannes oli naisten tekemää. Naisten tekemän väkivallan osuus on kuitenkin sitä suurempi, mitä nuorempi lapsi on uhrina.

Tilastokeskuksen aineisto on kerätty tilastovuonna ilmoitettujen rikosten pohjalta.

– Poliisin tilastot ovat vain jäävuoren huippu, todellisuus on aivan toinen. Poliisiammattikorkeakoulun vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan vähän vajaa puolet vanhemmista on käyttänyt kasvatuksessa keinoja, jotka mielletään väkivaltaisiksi. Kaikki aiheeseen liittyvät tutkimustiedot ja arkityökokemukset tukevat tätä tilastoa, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton projektipäällikkö Satu Keisala.

Ensi- ja turvakotien liitto huomauttaakin, että väkivallan käsite on vaikea - lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ovat fyysisen väkivallan lisäksi myös erilaiset henkisen väkivallan muodot. Rikostilastoissa näkyy yleensä vain fyysinen väkivalta.

– Henkinen ja verbaalinen väkivalta, kuten uhkailu, alistaminen ja laiminlyönti jää tilastoista helposti huomiotta ja ne ovat ehdottomasti myös lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Myös se lasketaan, jos lapsi näkee kotonaan väkivaltaa, kertoo kehitysjohtaja Sari Laaksonen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Grafiikkaan on koottu poliisin tietoon tulleet perheväkivaltatilanteet, joissa uhri on ollut lapsi.

Turvakotien asiakkaat pieniä lapsia

Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, joka auttaa vaikeissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä. Liitolla on Suomessa 12 turvakotia, joissa oli viime vuonna vajaat 1200 lasta asiakkaana.

– Näistä lapsista vajaa viidesosa on kokenut fyysistä väkivaltaa, Laaksonen kertoo.

Kehitysjohtajan mukaan suurin osa perheistä hakee turvakodista vapaaehtoisesti apua vaikeaan perhetilanteeseen. Joskus sosiaalityöntekijä tai viranomainen suosittelee turvakodin puoleen kääntymistä.

– Lapsista suurin osa on leikki-ikäisiä ja juuri koulunsa aloittaneita, 5-9-vuotiaita, Sari Laaksonen toteaa.

Pientä parannusta havaittavissa

Perheet hakeutuvat vain harvoin avun piiriin yksittäisen väkivallantapauksen jälkeen, kertoo Ensi- ja turvakotien liitto. Usein väkivalta alkaa vähitellen ja varkain.

– Aluksi voi olla erilaisia merkkejä lapsen kontrolloinnista ja rajoittamisesta sekä yllättävästä suuttumisesta. Ne ovat asioita, joita ei välttämättä heti mielletä väkivallaksi, kehitysjohtaja Sari Laaksonen kuvailee.

Laaksosen mukaan vaikea perhetilanne on voinut jatkua jopa vuosia, ennen kuin apua haetaan. Tähän on kuitenkin näkyvissä pientä parannusta.

– Lapsiasiakkaat ovat nuorempia ja väkivalta on kestänyt perheissä vähemmän aikaa. Vanhemmat osaavat nykyään hakea apua varhaisemmassa vaiheessa. Perheväkivallasta uskalletaan puhua ja ymmärretään, että siihen on apua tarjolla. Vanhemmat myös haluavat keskustella omasta jaksamisestaan aiempaa enemmän, Laaksonen sanoo.

"Väkivalta estää lasta olemasta lapsi"

Laaksonen korostaa, että lapsi tarvitsee turvallisen paikan puhua kokemastaan henkisestä tai fyysisestä väkivallasta. 

– Lapsi on perheväkivaltaa kohdatessa aikuisten armoilla. Hyvä sanonta on se, että väkivalta on kuin salaisuus, joka estää lasta olemasta lapsi. Lapselle sanotaan joko suoraan tai annetaan ymmärtää, että näistä asioista ei sitten puhuta kenellekään. Salaisuus ei anna tilaa lapsen normaalille leikille ja uteliaisuudelle, vaan hän alkaa peesata kotona olevaa tilannetta.

– Eräs 6-vuotias poika kertoi työntekijälle omasta kuvitelmastaan, turvapaikastaan. Hän kertoi tekevänsä kolon, makaavansa siellä ja kuvittelevansa itsensä hiireksi. Sitten hän leikisti syö seinät, jotta pääsee sieltä vankilasta pois, kertoo kehitysjohtaja Sari Laaksonen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Juttua muokattu 23.04: Korjattu Sari Laaksosen sukunimi.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.