Mainos

MTV ERIKOISREPORTAASI – Suomen rikos- ja oikeuskäytännöistä löytyy erikoisuus.

On nimittäin yksi rikos, johon voi syyllistyä vain nainen. MTV Uutiset selvitti rikoksen syntyhistorian ja sen, kuinka usein siitä tuomitaan.

Keskiajan jälkeen tällä henkirikoksella on ollut huomattava kriminaalipoliittinen merkitys. Siitä on annettu jopa satoja kuolemanrangaistuksia, mutta nykyisin se on lievin mahdollinen tahallisen henkirikoksen muoto. Siitä voi selvitä jopa ehdollisella vankeudella.

 

"Julma rikos"

Lain mukaan vain äiti voi syyllistyä Suomessa lapsensurmaan, jos hän tekee henkirikoksen synnytyksestä johtuvan uupumuksen tai väsymyksen takia. Rikos voi tapahtua synnytyksen yhteydessä tai sen jälkeen. Laissa ei ole määritelty tätä tarkempaa aikaa sille, milloin rikos voi tapahtua. Mitä pidempi aika synnytyksestä on kulunut, sitä epätodennäköisemmin kyseistä rikosnimikettä kuitenkin sovelletaan.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää henkirikosta uhrin kannalta julmana.

– Rikos on lapsen kannalta julma, koska hän on täysin puolustuskyvytön, Tolvanen toteaa.

Henkirikos voidaan toteuttaa monella tapaa, kuten kuristamalla tai jättämällä vastasyntynyt vauva ilman asianmukaista hoitoa. Maksimissaan lapsensurmasta voi saada Suomessa neljän vuoden vankeusrangaistuksen. Tyypillistä on se, että lapsensurmasta epäillylle naiselle tehdään lähes poikkeuksetta mielentilatutkimus.

– Rikos on luonteeltaan niin poikkeuksellinen, että naisen mielentila on aiheellista selvittää, Tolvanen tähdentää.

Lapsensurmaan syyllistyvät naiset ovat usein kokonaan kieltäneet raskautensa ja synnyttäneet lapsensa kotona sekavassa mielentilassa.

Satoja tuomioita

Rikos katsottiin keskiajan jälkeen niin julmana, että kuolemanrangaistuksia ehdittiin antaa satoja, mutta vuoden 1826 jälkeen niitä ei pantu enää täytäntöön. Pahimmillaan tästä henkirikoksesta tuomittiin yli sata naista vuosittain 1870-luvulla, jolloin pahoista nälkävuosista oli kulunut vain hetki.

Lapsensurmat ovat viimeisen vuosisadan aikana vähentyneet voimakkaasti muun muassa neuvolajärjestelmän, aborttilainsäädännön, sosiaaliturvan ja ehkäisyn kehittymisen myötä. Vuosien 1980-2011 välillä lapsensurmista on annettu tuomio 26 kertaa. Pelkästään 2000-luvulla on annettu viisi tuomiota. Tyypillinen rikoksentekijä on 20-30-vuotias nainen, jolla ei ole aiempaa rikostaustaa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan ensisijainen keino ehkäistä lapsensurmia on varmistaa, että synnyttäjät ovat mahdollisimman kattavasti neuvolajärjestelmän piirissä.

– Tärkeää on myös se, että yhteistyö mielenterveyspalveluiden ja lastensuojelun kanssa on toimivaa, Henriksson tähdentää. 

Nainen synnytti yksin

Turun hovioikeuden vuonna 2005 antaman lainvoimaisen tuomion mukaan tekoaikana 27-vuotias nainen salasi raskautensa muilta ihmisiltä. Hän ei edes hakeutunut neuvolahoitoon ja sairaalaan ennen synnytystä.

Nainen hoiti synnytyksen yksin kodissaan Hämeenlinnassa vuoden 2003 heinäkuussa. Syntymän jälkeen nainen katkaisi vauvan napanuoran ja jätti tämän pyyhkeen päälle pesuhuoneen lattialle ilman asianmukaista hoitoa.

Tämän jälkeen hän meni lepäämään ja hälytti vasta noin 17 tunnin jälkeen itselleen apua oman vointinsa heikennettyä. Vauva oli menehtynyt tänä aikana. Oikeuslääkärin lausunnon mukaan tyttövauva syntyi elävänä ja oli synnytyksen jälkeen elossa 1-2 tuntia.

Mielentilatutkimuksen mukaan nainen oli teon aikana syyntakeinen, eli hän ymmärsi tekonsa. Oikeus katsoi kuitenkin lieventävänä seikkana muun muassa sen, että nainen oli tunneköyhä. Tapahtumat tuntuivat naisesta epätodellisilta, ikään kuin ne olisivat tapahtuneet jollekin toiselle ihmiselle.

Hovioikeus antoi naiselle kahden vuoden ehdollisen vankeustuomion lapsensurmasta.

Keskiajan kuolemanrangaistuksista on siis tultu ehdollisiin tuomioihin.

Kuinka tarpeellinen lapsensurmapykälä on?

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää lapsensurmapykälää nykyään tarpeettomana. Hänen mielestään tämä harvinaisuus voitaisiin jopa poistaa, sillä esimerkiksi tavallista surma-rikosnimikettä voitaisiin soveltaa myös lapsensurmaan.

"Jos henkilö esimerkiksi ymmärtää vain osittain tekonsa, oikeus voi oman harkintansa mukaan antaa minimirangaistusta alhaisemman tuomion."

Tolvanen perustelee kantaansa sillä, että oikeus voi oman harkintansa mukaan antaa laissa säädettyä minimirangaistusta alhaisemman tuomion esimerkiksi syyntakeisuussäädöksien perusteella. Niillä
tarkoitetaan sitä, ymmärtääkö rikoksentekijä tekonsa.

– Jos henkilö esimerkiksi ymmärtää vain osittain tekonsa, oikeus voi oman harkintansa mukaan antaa minimirangaistusta alhaisemman tuomion, Tolvanen toteaa.

Lainsäätäjät ovat kuitenkin todenneet, että lakipykälää tarvitaan yhä Suomessa. Viimeisimmän kerran sen tarpeellisuutta perusteltiin vuonna 1995 sillä, että surmaa lievemmällä rikosnimikkeellä oli nuorten naisten tulevaisuuden kannalta olennainen merkitys. Naisia ei katsottaisi niin pahoina rikoksentekijöinä kuin surmassa teon poikkeuksellisuuden vuoksi.

Lapsensurmassa motivaatioperusteena on synnytyksestä johtuva masennus tai väsymys ja tavallisessa surmassa motivaationa voi olla esimerkiksi kosto.

Oikeusministeri Henriksson on sitä mieltä, että lakipykälä on edelleenkin säilytettävä.

– Vaikka lapsensurmat ovat vähentyneet, niitä koskevalla säännöksellä on edelleen oma sijansa rikoslaissa teon erityislaadun vuoksi, hän tähdentää.

Lähde: Tilastokeskus, Kaijus Ervasti, erikoistutkija Optula

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.