Mainos

Kansanedustajien rikosepäilyt ehkä vasta jäävuoren huippu

Suomen poliittisessa historiassa ei ole koettu vaalirahakohun kirvoittamaa, kansanedustajiin kohdistuvaa rikosepäilyjen vyyhtiä vielä koskaan. Kun eduskuntavaaleihin on matkaa kahdeksan kuukautta, neljä kansanedustajaa kahdesta suurimmasta puolueesta on rikosepäilyjen kohteena.

Kokoomuksen riveistä Ilkka Kanervaa epäillää lahjuksen vastaanottamisesta. Marja Tiuran lahjustutkinta on siirtynyt syyteharkintaan. Lisäksi Sampsa Katajaa epäillään virka-aseman väärinkäytöstä ja lahjuksen vastaanottamisesta.

Keskustan kansanedustajista katseet kääntyivät eilen Antti Kaikkoseen, jota poliisi epäilee luottamusaseman väärinkäytöstä ja lahjuksen antamisesta.

- Poliittisessa historiassa kuuluisin vastaava tilanne on ollut keskustan kansanedustaja, kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalon vetäminen valtakunnanoikeuteen 1990-luvun alussa, mutta näin suurta epäilyjen ryvästä ei ole aiemmin ollut, summaa Åbo Academin tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund.

"Kohu on oikeutettu"

Grönlundin mukaan valtavaksi paisunut vaalirahakohu on täysin oikeutettu.

- Kyllä nämä vellovat rikosepäilyt herättävät epäilyksiä siitä, onko osalla kansanedustajista mennyt oma roolikin sekaisin. Onko annettu yksityisen, voittoa tavoittelevan yrityksen ja sen takana toimivien ihmisten mielipiteiden ja voitontavoittelun vaikuttaa omaan työhön kansanedustajana, kysyy Grönlund..

- Emmekä tiedä edes sitä, kuinka kauan tällainen toiminta on jatkunut. Onko nyt käynissä oleva kohu vain jäävuoren huippu, joka on tullut esiin vaalirahalainsäädännön tiukentamisen yhteydessä ja siitä, kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli laittoi tämän lumipallon vierimään. Voi olla, että tämäntyyppinen toiminta on jatkunut vuosia, ellei vuosikymmeniä.

Poliisi julkisti eilen lisää tietoja Nuorisosäätiön rikostutkinnan etenemisestä. Esitutkinnan laajenemisen myötä myös tutkittavan asiakirjamateriaalin määrä on laajentunut ja sen tarkastaminen ja analysointi sekä muut esitutkintatoimenpiteet kestävät ainakin vuoden loppuun saakka, mahdollisesti ensi kevääseen, arvioi poliisi. Myös Grönlund epäilee, ettei sotkua ole vielä lähelläkään siivottu.

- Meillä on edelleen vallan tutkimatta esimerkiksi se, onko siinä eroja, miten kaupallinen media, paikalliset lehdet, radiot ja maakuntalehdet, ovat antaneet alennuksia eri puolueille ja ehdokkaille. Eli meillä on uusia kysymyksiä ja epäselvyyksiä vielä paljon.

Kohu vaikuttanee äänestysvilkkauteen

Vaalirahakohun vaikutus tuleviin vaaleihin on vielä kysymysmerkki.

- Ongelma tässä vaalirahajupakassa on se, että tämä uutisointi alkaa kyllästyttää ihmisiä, eivätkä ihmiset enää ole perillä siitä, kuka ehdokkaista todellisuudessa on ryvettynyt ja kuka ei.

- Mikäli yleinen apaattisuus siitä, että politiikka on likaista peliä valtaa alaa, se saattaa vaikuttaa äänestysvilkkauteen.

Ja vaikka tämä kohu joskus sinetöitäisiinkin, vaalirahoituksen ongemat jatkuvat.

- Eihän jatkossakaan päästä eroon siitä, etteikö kansanedustajaksi pyrkiminen vaatisi vaalikassaa, jonne varat on jollain keinoin hankittava. Yksittäisen ehdokkaan on kerättävä nykysysteemillä aika suuri kassa. Ja jos mistään ei voi rahaa kerätä, onko siis oltava miljonääri ennenkuin voi asettua ehdokkaaksi, pohtii Grönlund.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.