Mainos

KKO: Lainvastaisesti saatuja todisteita sai hyödyntää

Korkein oikeus kumosi Turun hovioikeuden eläinaktivistille langettaman kolmen vuoden vankeustuomion. Ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että lainvastaisesti saatuja todisteita sai hyödyntää, mutta tuomioon ne eivät kuitenkaan riittäneet.

Kyse oli tulipalosta Turun Yliopistonkatu 11:ssä sijainneessa turkisliikkeessä 11. heinäkuuta 2008. Liikkeeseen oli maalattu Eläinten vapautusrintaman lyhenne EVR. Samassa talossa asui noin sata ihmistä.

Turun hovioikeus tuomitsi tekoaikaan 23-vuotiaan miehen kolmeksi vuodeksi vankeuteen törkeän tuhotyön yrityksestä. Turun käräjäoikeus oli hylännyt syytteen. Oikeus katsoi tuolloin, ettei ollut riittävästi näyttöä siitä, sytyttikö mies tulipalon.

Erikoiseksi tapauksen tekee sen todisteet.

Lääkärien salassapitovelvollisuus

Nuori mies oli pari viikkoa tulipalon jälkeen hakeutunut psykiatriseen hoitoon. Siellä mies oli kertonut häntä hoitaneille lääkäreille ja sairaanhoitajille sytyttäneensä aiemmin tulipalon turkisliikkeessä. Hoitohenkilökunta kertoi rikosepäilyistä oma-aloitteisesti poliisille.

Korkein oikeus katsoi, että lääkärinlausunnot voitiin ottaa vastaan todisteina ja lääkäreitä sekä sairaanhoitajia saatiin kuulla asiassa todistajina, vaikka heillä ei voimassa olevien säännösten nojalla ollut ollut oikeutta kertoa rikosepäilyistä oma-aloitteisesti poliisille.

- Potilaslaki ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki eivät oikeuta lääkäriä tai muuta terveydenhoitohenkilökuntaan kuuluvaa antamaan oma-aloitteisesti poliisille salassapidettäviä potilastietoja. Potilaslaissa ei ole, toisin kuin sosiaalihuollon toimijoita koskevassa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa, rikosilmoituksen tekemiseen oikeuttavaa säännöstä edes vakavien tai törkeiden rikosten osalta, KKO totesi.

Tietoja saatiin kuitenkin käyttää

Sytyttäjäksi epäillyn puolustuksen mukaan kertomuksia ei olisi saanut käyttää todisteena. KKO oli eri mieltä.

- Pelkästään se seikka, että todiste tai todisteen sisältämä tieto on hankittu lainvastaisella tavalla tai muutoin virheellisellä menettelyllä, ei vielä välttämättä merkitse sitä, ettei tällaista todistetta saisi käyttää oikeudenkäynnissä, KKO lausui.

- Käsillä olevassa tapauksessa todisteiden hyödyntämistä vastaan puhuu se, että niiden olennaisena sisältönä oleva Kertomus on tullut esitutkintaviranomaisen tietoon hoitohenkilökunnan oma-aloitteisen ilmoituksen perusteella. Tällaiseen ilmoitukseen heillä ei edellä todetuin tavoin ole ollut lainsäädännön nojalla oikeutta. Menettely on loukannut miehen oikeutta luottaa lääkäri-potilassuhteen luottamuksellisuuteen, KKO totesi.

KKO huomautti, että kyse oli kuitenkin vakavasta rikoksesta. Törkeän tuhotyön maksimirangaistus on kymmenen vuotta vankeutta.

- Lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan kuuleminen todistajina ja lääkärinlausuntojen käyttäminen todisteena asiassa ei loukkaa miehen oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin eikä asiassa ole estettä sallia näiden todisteiden hyödyntämistä näyttönä asiassa.

Esitutkintalain mukaan poliisi voi murtaa lääkärin salassapitovelvollisuuden, jos enimmäisrangaistus on yli kuusi vuotta vankeutta. Heitä voitiin siis kuulla myös oikeudessa, vaikka lääkärit ja hoitajat eivät olisikaan saaneet kertoa rikosepäilystä poliisille.

Kertomukset eivät riittäneet

Hovioikeuden mukaan lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan kertomukset miehen sairaalapuheista olivat vahva näyttö syyllisyydestä.

KKO oli eri mieltä. Sen mukaan kertomukset eivät ole syyksilukemiseen riittävä näyttö.Sen mukaan asiasta oli kerrottu sairaalassa, ei esitutkinnassa. Poliisille mies kiisti syyllisyytensä.Oikeudessa mies kertoi halunneensa apua sairauteensa ja sen takia kehitellyt tarinoita.

KKO viittasi myös aiempaan päätökseensä, jossa se on todennut, ettei tuomiota voida perustaa yksin tai pääasiassa syylliseksi epäillyn esitutkinnassa antamaan, sittemmin peruuttamaan lausumaan.

Jutussa oli myös teknisiä todisteita tulipalopaikan läheltä löytyneistä vaatteista. Yhdessä roskakorissa olivat housut, joista löytyi miehen dna:ta. Samassa roskakorissa oli myös useita muita vaatekappaleita, lasileikkuri, tulitikkurasia, Sinol–pullo ja valkoiset näppylähansikkaat. Esimerkiksi hanskat linkattiin palopaikalle sytytetyn oven maalin kautta.

Osassa vaatteista oli kuitenkin tunnistamatonta dna:ta. KKO katsoi, ettei miehen housujen löytyminen samasta roskakorista riitä osoittamaan häntä tekijäksi. Mies oli kertonut myyneensä housunsa aiemmin kirpputorilla.

Vaitioloa ei voida käyttää todisteena

Hovioikeus lausui tuomiossaan, ettei mies ollut halunnut kertoa asiasta mitään esitutkinnassa tai auttaa poliisia rikoksen tutkinnassa eikä ollut esittänyt muuta vastanäyttöä kuin oman kertomuksensa.

Korkein oikeus totesi, että syytetyllä on oikeus vaitioloon ja oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen. Syytetyn vaikenemisesta voidaan tehdä johtopäätöksiä lähinnä vain niissä tilanteissa, joissa hänen toiminnassaan taikka lausumissaan on jokin selvä selitystä vaativa ristiriita, josta hänellä olisi mahdollisuus halutessaan esittää selvitystä.

KKO siis kumosi tuomion.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.