Mainos

Kommentti Aarnio-käräjiltä: Kiviseinäkiisto vai korttitalokiisto?

Syytetty voi aina kiistää rikokset. Hän saa valehdellakin. Se ei ole rangaistavaa, mutta jotain pohjaa pitäisi kiistolle olla. Kiviseinäkiisto hyvä, korttitalokiisto huono, kirjoittaa MTV:n rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä Elinkautinen-blogissaan.

Trevohkaa on takana yhdeksän päivää ja edessä kaksikymmentäyksi. Koska keskiviikon (4.2.) käsittely oli suurelta osin salainen, eikä uutisia ilmennyt, on hyvä hetki arvioida salissa kuultua.

Jari Aarnion linja Trevoc-oikeudenkäynnissä on ollut selvä. Kaikki kiistetään loppuun saakka. Kiviseinäkiisto siis.

Istunnot ovat kuitenkin antaneet hyvän syyn epäillä linjan toimivuutta.

Syyttäjät pääsivät viime viikolla alun pikkutarkkuudesta Trevoc-jutun ytimeen. Tälle viikolle jatkunut sähköpostien, tekstiviestien ja tietokoneilta löydettyjen asiakirjojen vyörytys jätti varsin vastaansanomattoman vaikutelman.

Syyttäjät teemoittivat kuusipäiväisen esityksen. Ensimmäinen teema liittyi siihen, miten Aarnio valmisteli ja järjesteli poliisin ostoja Trevocista. Toinen nivoutui siihen, miten Aarnio hankki salaa itselleen osuuden Trevocista ja kolmannessa oli kyse Aarnion vallankäytöstä Trevocissa. Juttuja oikeuspäivistä voi lukea täältä.

Niin sanottua savuavaa asetta ei jutussa ole, mutta syyttäjä rakentaa kirjallista näyttöä massalla. Nippelinäytöllä, kuten valtionsyyttäjä Jarmo Hirvonen aikanaan kuvasi.

"Muija"

Yksi käännekohta koettiin viime viikon tiistaina. Se liittyi muijaan.

Syyttäjä esitteli tekstiviestitodistetta, jossa Aarniolta kysyttiin Trevocia omistaneen Instian verkkopankkitunnusta.

Aarniolla ei ole ollut mitään tekemistä Instian kanssa, vaan hänen puolustuksensa mukaan Instiaa omisti nimeämätön tietolähde, jolle Aarnio toimi vain välikätenä.

Aarnio vastasi pankkitunnuskysymykseen näin:

Oikeussalissa puolustus selitti, että ”muija” ei siis ollut Aarnion muija, vaan kyseisen tietolähteen muija.

Tuossa hetkessä kiviseinäkiisto tuntui muuttuvan huteraksi korttitalokiistoksi.

Miksi näin? Suomalaiset oikeudenkäynnit perustuvat totuuden puhumiselle. Jos syytetty kiistää selvätkin asiat, helposti käy niin, ettei aitojakaan kiistämisiä enää uskota.

Kuten yksi asianajaja kyyniseen tyyliin kuvaa: Jos syytetty valehtelee, se osoittaa syytteen todeksi.

Näin sen ei pitäisi olla, mutta siihen se vain helposti kääntyy.

Tässä vaiheessa on toki todettava, että juttua on puitu vasta vajaa kolmasosa ja pääosa siitä on mennyt syyttäjän kirjallisten todisteiden kanssa. Toki syyttäjä on ollut siksikin etulyöntiasemassa.

Olennainen osa oikeudenkäyntiä ovat tietysti syytettyjen ja todistajien kertomukset. Niihin päästään helmikuun lopussa.

Ei siis julisteta ketään syylliseksi.

Salaaminen

Jutussa on hämmentänyt myös suhteellisen runsas salaaminen. Useat asiakirjat esitutkinta-aineistossa näyttävät tältä.

Keskiviikon käsittelyssä puitiin tuntitolkulla salaisena sitä millaista vahinkoa aiheutui asianomistajille eli Helsingin poliisille, tullille, suojelupoliisille ja ulkoministeriölle. Tällainen vahinko on edellytys sille, että kyse voisi olla törkeän virka-aseman väärinkäytön ohella myös törkeästä petoksesta.

Vahinkojen puinti oli täysin salaista, mitä voi sinänsä ihmetellä. Jos kerran Trevocin laitteet ovat niin ”saastuneet” ettei niitä voi käyttää, niin mitä merkitystä sillä on enää oliko viranomaisilla seurantalaitteita viisikymmentä tai sata.

Esitutkinnan julkisesta osasta ilmenee, että viranomaiset ostivat Trevocilta seurantalaitteiden muun muassa tarkkailukameroita, aluehälyttimiä, tietokoneohjelmia, puheensalauskortteja ja puhelimia. Tullia kiinnosti myös esimerkiksi merikonttien seurantajärjestelmä ja ulkoministeriö halusi turvata kriisialueilla liikkuvat työntekijät paikannusjärjestelmillä.

Tietynlainen ylisalaaminen osoittaa sitä kuinka yleisön on jälkikäteenkään mahdotonta arvioida salaista poliisitoimintaa. Erikoisena voi pitää sitä, että poliisi saa asentaa omalla päätöksellään seurantalaitteita epäiltyjen autoihin, vaikka monet muut tekniikkaan perustuvat keinot edellyttävät käräjäoikeuden lupaa.

Mutta koska juttua puitiin paitsi suljettujen niin myös lukittujen ovien takana, ulkopuolisen on mahdoton arvioida tämän vahingon todellisuutta.

Mutta kaikkinensa tämä Trevoc-haara on pitkälti lämmittelyä toukokuussa alkavaa huumejuttua varten.

PS.

Salaisessa istunnossa oli myös kiistelty miten hyvin näiden seurantalaitteiden olemassaolosta tiedettiin eli kuinka salaista se oli.

Yksi asianajajista oli kuulemma vedonnut dekkariinikin todetessaan, etteivät seurantalaitteet niin salaisia olleet.

Ennen Katumurhaa (2010) ei näistä laitteista taidettu tietääkään.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.