Mainos

Kommentti: Auer-vyyhdille sekava loppu – oikeuden päätöksissä omituinen ristiriita

Korkein oikeus päätti keskiviikkona hylätä Anneli Auerin purkuhakemuksen seksuaalirikostuomiostaan. Se tarkoittaa sitä, että Auer-juttuun jää pysyvästi outo ristiriita, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.

Jukka S. Lahti murhattiin kotonaan Ulvilassa 1. joulukuuta 2006 eli yhdeksän vuotta yksitoista kuukautta sitten. Murhatutkinta ja sitä seurannut oikeudenkäyntien sarja on synkkä luku suomalaisessa oikeushistoriassa.

Erilaiset epäonnistumiset seurasivat toisiaan. Muutama esimerkki: Rikospaikkatutkinta jäi vajaaksi, syyttömät istuivat sellissä ja krp:n rikoslaboratorio toheloi dna-näytteen kanssa.

Käänteitäkään ei puuttunut: epäilyjen kohdistuminen Aueriin, uusi seksuaalirikosepäily ja juttujen vatvominen edestakaisin eri oikeusasteissa.

Lopputulos oli kuitenkin se, että Anneli Auer ei ole murhaaja, mutta hänet tuomittiin seksuaalirikoksista. Tuomionsa hän on jo istunut.

Toisessa uskottiin lapsiin, toisessa ei

Mutta tältä osin tarinaan jäi ristiriita. Seksuaalirikosjutun salaisen päätöksen ydin oli jutun asianomistajien – eli Auerin kolmen nuorimman lapsen – kertomukset. Turun hovioikeus uskoi niihin.

Sen sijaan Vaasan hovioikeus ei antanut samojen lasten kertomuksille mitään painoa vapauttaessaan Auerin murhasyytteestä.

Vaasan hovioikeus totesi nuorempien lasten kertomusten olleen "ristiriidassa esitetyn teknisen rikostutkinnan näytön kanssa, eikä niitä muutoinkaan voida pitää siinä määrin luotettavina, että asian ratkaisu voitaisiin perustaa osaksikaan niihin".

Yksi hovioikeus siis uskoi, toinen ei.

"Tuomiot tarkoitettu pysyviksi"

Viimeisessä vaiheessa Auer vaati seksuaalirikostuomion purkamista viitaten Vaasan ratkaisuun ja muutamiin uusiin lausuntoihin. Kyse oli nimenomaan asianomistajien kertomusten uskottavuudesta. Puolustuksen mukaan kyseessä saattoivat olla valemuistot.

Tuomio voidaan purkaa, jos jotain uutta merkittävää tulee ilmi. Purut ovat kuitenkin olleet Suomessa varsin harvinaisia. Tämän periaatteen KKO totesi varsin suoraan: ”Lainvoiman saaneet tuomiot on tarkoitettu pysyviksi.”

KKO:n mukaan tuomion purkamiseen ei ollut aihetta, koska sen mukaan uutta ei ollut ilmennyt. 

Turun ja Vaasan hovioikeuksien ristiriidan KKO sivuutti sitä juurikaan tarkemmin selostamatta. KKO viittasi murhajutun päätökseen todetessaan: ”korkein oikeus toteaa, että siinä on ollut kysymys eri teosta ja eri tapahtuma-ajasta.”

Tosiasiassa niillä kuitenkin oli yhteys sillä seksuaalirikosjutun pohjana olleet asianomistajien kertomukset tulivat ilmi vasta sen jälkeen, kun Auer oli ensimmäisellä kierroksella vapautettu murhasyytteistä. Kertomukset itse asiassa johtivat vielä murhajutunkin uuteen käsittelyyn.

Mutta tähän tämä jää. Tietyllä tavalla sopivan sekava loppu koko Auer-vyyhdille.

Tai ei nyt ihan vielä loppu, koska Auerin korvauksia murhajutun koppikorvauksista voidaan vielä hyvinkin puida oikeussalissa.

Kirjoittaja on MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.