Mainos

Kommentti: Hamuaako verottaja itselleen poliisioikeuksia takaisin – palaako verokommandoryhmäkin?

Verohallinnon toiminta Panama-aineistoasiassa herättää kysymyksen, havitteleeko verottaja poliisioikeuksia vai onko kyse yrityksestä kiillottaa Liechtenstein-tapauksessa ryvettynyttä julkikuvaa?

Taustaksi on muisteltava hetki menneitä. Verohallituksen pääjohtaja Mikko Laaksonen loi vuonna 1974 verohallintoon yllätysiskuihin perustuvan tarkastustaktiikan eli niin sanotun kommandoryhmän. Kommandoryhmän verotarkastajilla oli rajoitettuja poliisivaltuuksia.

He olivat oikeutettuja kuulustelemaan henkilöitä tai etsimään ja ottamaan haltuun todistemateriaalia. Ryhmä keskittyi suurten verorikosten selvittämiseen ja myös onnistui siinä. Kyse ei varsinaisesti ollut veropoliisista, mutta lähellä sitä oltiin.

Verottajan rajatuista poliisioikeuksista luovuttiin uuden esitutkintalain myötä 1990-luvun alussa. Harmaan talouden torjuntaan erikoistunut projektiyksikkö jatkoi reaaliaikaisia tarkastusiskuja (viranomaisyhteistyössä poliisin kanssa). Vaikka yksikkö teki kovaa tulosta, se herätti kitkaa jopa Verohallinnon sisällä.

Paluuta 70-, 80- ja 90-lukujen kommandoryhmiin tuskin tapahtuu, mutta ajatus veropoliisista nostaa taas päätään.

Yleläisten kotietsinnät tyrmätään

Verohallinto on vaatinut, että Yleisradio ja sen toimittajat luovuttaisivat veroviranomaisille panamalaisesta asianajotoimistosta vuodetut asiakirjat, omat tausta-aineistonsa ja muistiinpanonsa sekä kaiken muunkin aiheeseen liittyvän materiaalin.

Ylen mukaan Verohallinto on kertonut, että Panama-aineiston saadakseen verottaja voisi tehdä poliisin avulla kotietsintöjä Ylen toimitukseen ja toimittajien koteihin. Yle on kieltäytynyt luovuttamasta aineistoa.

Toimittajat katsovat, että Verohallinnon painostus polkee perustuslailla turvattua sananvapautta, jonka keskiössä on journalistinen lähdesuoja. Edes rikosasioissa lähdesuojaa ei voida esitutkinnassa murtaa kuin kaikkein törkeimmissä rikoksissa.

Tutkivan journalismin yhdistys ja Oikeustoimittajat ry muistuttavat, että lähdesuoja on katsottu demokraattisessa yhteiskunnassa niin tärkeäksi, ettei edes törkeä veropetos ole lain mukaan riittävän painava syy ohittaa lähdesuojaa.

"Nyt halutaan pullistella"

Verotusneuvos Markku Hirvonen arvioi MTV Uutisille, että verottajan vaatimuksen taustalla onkin itse asiassa vain yritys kiillottaa niin sanotussa Liechtenstein-tapauksessa pahasti ryvettynyttä julkikuvaa.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin joulukuussa 2014 tekemän päätöksen mukaan Verohallinto toimi lainvastaisesti tutkiessaan liechtensteinilaiseen LGT-pankkiin sijoittaneiden suomalaisten yksityishenkilöiden sijoituksia. Sakslin katsoi, ettei Verohallinto kohdellut verovelvollisia tasapuolisesti.

Verohallinnon jälkiverotusten yhteydessä määräämät veronkorotukset sijoitusjärjestelyihin osallistuneille rikkaille suomalaisille yksityishenkilöille olivat tavanomaista lievempiä ja asian tutkinta vei tarpeettoman kauan.

Sakslinin päätöksen mukaan Verohallinto ei ryhtynyt valvontatoimenpiteisiin riittävän nopeasti saatuaan haltuunsa liechtensteinilaisen LGT-pankin suomalaisasiakkaita koskevia tietoja jo vuonna 2008. Tiedotusvälineissä kerrottiin syyskuussa 2013, että Suomen suurimman veronkiertojutun esitutkinta pysähtyi Verohallinnon menettelyn vuoksi. Tutkinnassa olivat 50-60 miljoonan euron veroparatiisisijoitukset.

– Silloin ei tehty mitään, vaikka paperit olivat käsissä. Nyt sitten halutaan pullistella ja näyttää Panama-aineiston vaatimisella, että ollaan kovia kasvoja, Hirvonen sanoo.

Tulli innostui veropoliisista

Valtioneuvosto teki huhtikuun lopussa periaatepäätöksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi 2016-2020. Toimenpideohjelma valmistellaan toukokuun loppuun mennessä. Mietittäväksi tulee myös, tarvitaanko uusia toimivaltuuksia.

Hirvonen ei usko, että Verohallinnon tavoitteena olisi saada itselleen esitutkintavaltuuksia. Esimerkiksi Ruotsissa verottajan verorikosyksiköllä on esitutkintavaltuudet.

Monissa muissa maissa, kuten Hollannissa, Tanskassa ja Englannissa on veropoliiseja. Hollannissa tulli ja verottaja ovat yhtenäisesti toimiva yksikkö.

Verohallinnon mukaan veropoliisimallin suuntaan ”ei ole mitään aktiviteettia käynnissä”. Nykyinen pääjohtaja Pekka Ruuhonen ei ole lämmennyt asialle.

Tullissa veropoliisi sen sijaan herättää kiinnostusta. Johtaja Sami Rakshitin mukaan mahdollisia toimintamalleja olisi useita.

– Veropoliisi on selvitettävän arvoinen asia Suomessa. Tulli on tuonut valtiovarainministeriölle esiin ajatusta, että ministeriön hallinnon alalla olisi yksi taho, joka vastaisi verorikosten tutkinnasta. Tullin rikostorjunnalla on jo valmiiksi olemassa osaamista veropetosten tutkinnassa, Rakshit sanoo.

Veropoliisiasia ei ole valtiovarainministeriössä vireillä, mutta valvonnan työn jakoa varmasti tarkastellaan samalla, kun Tullin verotustoiminnot kaikkinensa siirtyvät Verohallinnolle vuoden 2017 alussa.

Ministeriön mukaan eri viranomaisten (tulli, poliisi, verottaja) välinen yhteistyö toimii tällä hetkellä hyvin.


Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.