Mainos

Kommentti: Kansallisen turvallisuuden uhka jää tulkinnanvaraiseksi käsitteeksi

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa perustuslakiin muutosta, joka päästää viranomaiset nuuskimaan kansalaisten viestintää kansallisen turvallisuuden varjolla. Ehdotus jää varsin laajaksi ja tulkinnanvaraiseksi, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.

Työryhmän ehdotus liittyy samaan aikaan valmisteilla olevaan lakiin sotilas- ja siviilitiedustelusta. Niissä kaavaillaan viranomaisille mahdollisuutta seuloa viestejä tietoliikenteestä eli puheluista, sähköposteista, tekstiviesteistä ja muusta.

Perustuslain mukaan viestintä on luottamuksellista. Nykyisin viranomaiset pääsevät kansalaisten viesteihin vain rikostutkinnassa, mutta uusi ehdotus sallii laajemman toiminnan.

Työryhmän mukaan viestin suojaa voitaisiin jatkossa rajoittaa myös, jos se olisi välttämätöntä "tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta".

Olennainen rajoite esityksessä näyttää olevan esityksessä mainittu välttämättömyysperiaate, joka työryhmän mukaan estää kaiken kattavan tietoliikenteen seurannan. Tiedustelua pitää jollain tavalla kohdentaa.

Kansallinen turvallisuus?

Sotilaallisen toiminnan tiedustelu ei tavallisia kansalaisia koske, joten keskitytään tässä kansalliseen turvallisuuteen.

Työryhmän mietinnössä siitä todetaan näin: ”Kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavalla toiminnalla säännöksessä tarkoitettaisiin valtiojärjestystä tai yhteiskunnan perustoimintoja uhkaavaa toimintaa, kuten terrorismiin liittyvää toimintaa tai väkivaltaista radikalisoitumista taikka ulkomaisten tiedustelupalvelujen toimintaa.

Säännöksessä olisi kyse kansallista turvallisuutta uhkaavasta sellaisesta toiminnasta, johon ei vielä ole mahdollista kohdistaa konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä, tai jota ei ole säädetty rangaistavaksi.”

Vaikka esityksessä luetellaan muutama esimerkki, niin se jättää kansallisen turvallisuuden käsitteen kovin avonaiseksi. Virossa esimerkiksi korruptio tulkitaan tietyissä tapauksissa uhaksi kansalliselle turvallisuudelle.

Avonainen käsite jättää myös poliitikkojen tulkinnalle varaa. Suomalaisten nykypoliitikkojenkin käsitykset uhista ovat nopean googlailunkin perusteella kovin erilaiset.

Perustuslain pitäisi kuitenkin turvata kansalaisten oikeudet myrskyisinäkin aikoina.

”Saattaisi vaarantaa”

Tässä kannattaa huomata, että työryhmän mukaan kansallisen turvallisuuden ei tarvitse vaarantua, vaan uhka siitä riittää. Tämänkin määrittely on vaikeaa.

Tiedustelukynnystä alentaa vielä se, että perustelujen mukaan ”tiedonhankinta voisi koskea myös toimintaa, joka jatkuessaan saattaisi vaarantaa kansallista turvallisuutta”.

Eli itse asiassa esityksessä todetaan, että tietoja voidaan hankkia ilman rikosepäilyä toiminnasta, joka ehkä joskus voisi olla uhka.

Erikoinen tulkinta tuossa muotoilussa on se, että kansallista turvallisuutta voi myös mahdollisesti joskus uhata toiminta, jota ei ole säädetty rangaistavaksi. Laillisen toiminnan ei kai pitäisi uhata kansallista turvallisuutta?

Oikeusministeriön ehdotus antaa perustuslain tasolla viranomaisen tiedustelutoiminnalle hyvin tulkinnanvaraiset ja laajat mahdollisuudet. Kaiken kattavaa tietoliikenneseurantaa ei saa tehdä, mutta kohteet voi valita suhteellisen tulkinnanvaraisin perustein.

Ja tietysti kaikki tämä toiminta tulee tapahtumaan täysin salassa ilman mitään julkista kontrollia.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.