Mainos

Lähes 70 prosenttia perheväkivallan uhreista naisia – "Jauhaa itsetunnon palasiksi"

Perheen sisällä tapahtuva väkivalta jättää syvät jäljet. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on hieman lisääntynyt, selviää tuoreesta tilastosta. Apua haetaan kuitenkin aiempaa herkemmin.

Hae apua väkivaltaan

Turvakodit auttavat ympäri vuorokauden perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuneita. Lisätietoja Nettiturvakoti -sivustolta.

Suomen Mielenterveysseura ry tarjoaa matalan kynnyksen apua elämän kriisitilanteisiin. Esimerkiksi pariskunnat voivat hakea joko yksin tai erikseen apua väkivaltaiseen suhteeseen. Lisätietoja nettisivuilta.

Akuutissa väkivaltatilanteessa soita suoraan hätänumeroon 112.

– Ehkä nykyään uskalletaan nostaa perheen sisällä tapahtuva väkivalta esille ja hakea paremmin apua. Aiheesta puhutaan enemmän, ja asiaa on auttanut myös se, että turvakodit on otettu valtion rahoituksen piiriin, arvioi Suomen Mielenterveysseura ry:n kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme.

Tilastokeskus julkaisi tänään rikos- ja pakkokeinotilaston, josta selviää vuonna 2015 viranomaisten tietoon tulleet pari- ja lähisuhdeväkivaltarikokset.

Perheessa tai parisuhteessa väkivaltaa kohtasi yhteensä 8800 henkilöä, mikä on 6,7 prosenttia edellisvuotta enemmän.

"Väkivaltaa hävetään"

"Se yritti halata ja soperteli, ettei koskaan haluaisi enää lyödä minua. Kipeä mustelma käsivarressa kuitenkin muistutti vielä viikonkin jälkeen, että tuo lupaus oli kuultu aiemminkin."

Näin 35-vuotias Sari kuvailee kokemuksiaan väkivaltaisesta suhteesta Suomen Mielenterveysseuran nettisivuilla.

Tuoreesta tilastosta selviääkin, että suurin osa väkivallan uhreista on naisia. Viime vuonna naisiin kohdistui liki 68 prosenttia perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksista. 

– Suhteessa oleva väkivalta voi olla monenlaista. Henkistä, fyysistä tai esimerkiksi puolison rahan käytön tai liikkumisen rajoittamista. Väkivalta on monelle asia, jota hävetään ja josta on vaikea puhua, Ruishalme kertoo.

"En ehtinyt edes liikahtaa kun sen käsi heilahti ja iskeytyi poskeeni. Tunsin voimakasta ravistelua ja paiskauduin seinää vasten. Useita kertoja. Huusin tuskaisena, mutta en jaksanut taistella vastaan ja tajuhan siinä lopulta meni. Naapuri onneksi soitti poliisin paikalle."

Väkivalta voi alkaa suhteessa vähitellen. Avunhakeminen voi hidastua, jos kumppanissa on väkivaltaisuuden lisäksi myös hyviä puolia.

– Yleistä on se, että toinen osapuoli on suhteessa mustasukkainen. Väkivaltaisuus voi olla myös lapsuudesta opittu malli. Sykli voi edetä niin, että väkivalta lisääntyy ja toinen osapuoli voi alkaa varomaan omia toimintojaan, koska hän ajattelee aiheuttavansa väkivallan. Itsetunto voi jauhautua palasiksi.

– Väkivallan lisäksi kumppanissa voi olla hienoja piirteitä, jonka vuoksi voi olla hankalaa irrottautua suhteessa. Auttajien voi olla vaikea ymmärtää, miksi hakatuksi tulon jälkeen nainen palaa takaisin kotiin ja parisuhteeseen, Ruishalme sanoo.

Miehillä kynnys kertoa väkivallasta

"Näin myöhemmin ajattelen, että miten kauan sitä jaksoinkaan. Upposin jokaisen pahoinpitelyn jälkeen syvemmälle häpeään. Hukutin itseni ja tunteeni usein ylitöihin ja olin väsynyt, todennäköisesti myös masentunut."

Tilaston mukaan mies on harvemmin perhe- ja lähisuhdeväkivallan kohteena – viime vuonna nainen oli väkivallan kohteena 4300 tapauksessa, mies puolestaan 950:ssa. 

Vakavammissa rikosnimikkeissä mies on kuitenkin naista useammin uhrina. Runsaat puolet törkeistä pahoinpitelyistä ja henkirikoksen yrityksistä kohdistui miehiin. Törkeitä pahoinpitelyitä ja henkirikoksen yrityksiä oli vuonna 2015 yhteensä 292, joista miehiin kohdistui 157. Miehen ollessa uhri puolet epäillyistä oli miehiä. 

Ruishalmen mukaan miehiin kohdistuva väkivalta on yhä tabu.

– Naisten väkivaltaisuudesta puhutaan eri tavalla kuin aiemmin. Turvakodeissa on kuitenkin silloin tällöin aina muutama mies. Miehellä on aivan valtavan iso kynnys lähteä tai edes tuoda esille sitä, että nainen on häntä kohtaan väkivaltainen, Ruishalme huomauttaa.


Vanhempien väkivaltaisuus vaikuttaa lapseen

"Murtunutta kättä ei oikein enää voinut peitellä tai selittää muutenkaan pois. Siitä asia lähti purkautumaan ja sain apua kokemuksieni käsittelyyn. Myös silloinen puolisoni hakeutui myöhemmin avun piiriin, ja hyvä niin. Meidän kahden suhde kuitenkin katkesi solisluuni rusahdukseen.”

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta kohdistui useimmiten avio- tai avopuolisoon, viime vuonna lukumäärä oli hieman yli 40 prosenttia. Vajaa viidennes väkivallasta tapahtui entisten avio- tai avopuolisoiden välillä. 

Tilaston mukaan hieman yli puolet tapauksista sattui samassa asunnossa asuvien henkilöiden välillä.

Viime vuonna raportoitiin vanhempien alaikäisiin lapsiinsa kohdistamia väkivallantapauksia yhteensä 2136 kappaletta. Vaikka perheessä tapahtuva väkivalta ei kohdistuisi suoranaisesti lapseen, se voi silti vaurioittaa.

–  Useimmiten vanhemmat ajattelevat, että pysytään lasten takia yhdessä. Mutta lapselle on erittäin kuormittavaa elää perheessä, jossa on väkivaltaa. Aikuiset usein ajattelevat, ettei lapsi näe eikä kuule väkivaltaa, mutta lapsi nimenomaan kuulee. Joskus lapsi voi puuttua väkivaltaan ja mennä vanhempien väliin. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on todella raunioittavaa, Outi Ruishalme sanoo.

Kursiivilla kirjoitetut kohdat ovat ote väkivallan uhriksi joutuneen Sarin tarinasta, joka on poimittu Suomen Mielenterveysseuran sivuilta

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.