Mainos

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön uhri yleensä 12-15-vuotias tyttö

Rikosten törkeys vaihtelee huomattavasti tuomioistuimissa käsiteltävissä lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä. Lievimmillään kysymys on seksuaalissävytteisistä vihjauksista tai tekstiviesteistä, törkeimmillään lapsi on voitu pakottaa väkivallalla sukupuoliyhteyteen useiden vuosien ajan.

Rangaistuskäytäntö on myös osin epäyhtenäistä.

- Etenkään perustunnusmerkistön mukaiselle lapsen seksuaaliselle hyväksikäytölle ei ole muodostunut yhtenäistä rangaistuskäytäntöä, sanoo tutkija Ville Hinkkanen Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.

Useimmiten uhri on 12-15-vuotias tyttö ja tekijä on mies. Näiden tapausten osuus Optulan tutkimusaineistossa oli noin 90 prosenttia. Poikiin kohdistuvat teot ovat harvinaisempia, mutta niissäkin tekijä on useimmiten mies.

Viidennes tuomituista rikoksista tehdään lapsen perhepiirissä, jolloin tekijä on lapsen vanhempi tai vanhemman uusi puoliso tai seurustelukumpparni. Sukulaisten, tuttavien ja ystävien osuus on noin puolet ja 14 prosentissa tapaus liittyy lapsen omaan seurustelukumppaniin. Joka seitsemännessä tapauksessa rikoksentekijä on tuntematon.

- Lapsiin kohdistuvat hyväksikäyttörikokset ovat vakavia ja joskus jopa elinikäisiä henkisiä vaurioita aiheuttavia rikoksia, toteaa oikeusministeri Tuija Brax (vihr.)

Rangaistukset vaihtelevat

Rangaistuskäytännössä ei kuitenkaan ole selviä alueellisia eroja. Sen sijaan rangaistukset tekotavoiltaan samantyyppisistä rikoksista voivat vaihdella huomattavastikin eri tuomioistuimissa kautta maan.

Epäyhtenäisyys voi johtua esimerkiksi siitä, että lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on harvinainen rikos, jonka yksittäinen tuomari kohtaa vain silloin tällöin. Koska rikosten piirteet vaihtelevat, ei ole olemassa yksittäistä tyyppitapausta. Tuomioistuinten ratkaisut ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä, joten aikaisemmista ratkaisuistakin on vain vähän apua, Optulassa arvioidaan..

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittavan rangaistuksen ankaruutta määrittää voimakkaasti rikosnimikkeen valinta: arvioiko tuomioistuin rikoksen perustunnusmerkistön mukaiseksi vai törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Hyväksikäyttöä pidetään törkeänä erityisesti silloin, kun lapsi on alle 10-vuotias, tekijänä on lapsen vanhempi tai hyväksikäyttö on jatkunut pitkään, esimerkiksi useita vuosia.

Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan yleensä ehdotonta vankeutta, keskimäärin 3 vuotta 4 kuukautta. Rikoksen törkeys on selvästi yhteydessä rangaistuksen ankaruuteen: mitä törkeämpi teko, sitä pidempi rangaistus. Koskettelua käsittävästä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan keskimäärin 2,5 vuotta ehdotonta vankeutta, sukupuoliyhteydestä 3,5 vuotta ja pakottamista sisältävästä teoista noin 6 vuotta. Myös rikoksen pitkä kesto ja lapsen nuori ikä ankaroittavat rangaistusta.

Perustunnusmerkistön mukaisesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan keskimäärin puoli vuotta ehdollista vankeutta. Rikoksen tekotapa vaikuttaa pääasiassa rangaistuslajin valintaan. Ehdotonta vankeutta tuomitaan erityisesti rikoksista, jotka ovat jatkuneet pitkään.

- Tutkimuksen perusteella rangaistuskäytännön tuntemuksessa on parantamisen varaa, Brax toteaa. Oikeusministeriä pohdituttaa myös se onko ehdollisen rangaistuksen käyttö näissä rikoksissa liian laajaa.

Rangaistuskäytäntö tiukentunut

Hyväksikäytöstä tuomittujen rangaistusten lukumäärä on viisinkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Muutoksen taustalla on viranomaiskontrollin tehostuminen ja kiinnijäämisriskin kasvu. Hyväksikäytön tunnistamiseen on erityisesti 2000-luvulla kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota, ja rikosten kokonaiskontrolli on ankaroitunut. Sakkorangaistuksen osuus on laskenut, ja tuomittujen vankeusvuosien määrä seitsenkertaistunut.

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitut ehdottomat vankeusrangaistukset ovat muiden seksuaalirikosten tavoin pidentyneet vuoden 1999 lainuudistuksen jälkeen noin puoli vuotta.

Tutkimuksessa selvisi myös, että seksuaalirikosten uusiminen on harvinaista. Seksuaalirikoksesta tuomittujen riski saada uusi tuomio seksuaalirikoksesta on kuuden vuoden seuranta-ajalla suuruusluokkaa 4–5 prosenttia. Riski on huomattavasti pienempi kuin yleisimmissä rikoslajeissa, joissa samankaltaisen rikoksen uusineiden osuus vaihtelee rikosnimikkeittäin välillä 15–55 prosenttia.

(MTV3)

Katso Jarkko Sipilän juttu (Seitsemän uutiset 7.4.2009)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.