Mainos

Murharyhmän pitkäaikainen komisario: Näin rikokset ovat muuttuneet

Vinkkimiesten erikoisjaksossa pian eläkkeelle jäävä Helsingin poliisin murharyhmän päällikkö, rikosylikomisario Juha Rautaheimo kertoo, miten väkivaltarikokset ovat hänen uransa aikana muuttuneet.

Rautaheimo on työskennellyt 40 vuotta väkivaltarikostutkijana. Tutkinnanjohtajana hän on työskennellyt vuodesta 1991. 

Yksi suuri Rautaheimon uran aikana tapahtunut muutos on henkirikosten määrän väheneminen Suomessa.

- Kun aloitin vuonna 1975, Helsingissä tehtiin 25 henkirikosta. Tänä vuonna niitä on tehty kaksi, viime vuonna kymmenen ja sitä edellisenä vuonna seitsemän, Rautaheimo kertoo Vinkkimiesten Jarkko Sipilälle ja Pekka Lehtiselle.

Myös itsemurhat ovat vähentyneet noin kolmanneksella 70-luvun puolivälistä. 

- Kun tulin töihin, Helsingissä tehtiin 150 itsemurhaa vuodessa. Viime vuonna luku oli 80 ja 90 välillä.

Yleisin itsemurhan tekotapa on Rautaheimon mukaan lääkkeiden yliannostus.

- Vahvoja psyykelääkkeitä ja viinaa.

Itsemurhien tekotapojen skaala on hänen mukaansa kuitenkin erittäin laaja.

- Vain mielikuvitus on rajana siinä, kun ihminen päättää itsensä lopettaa, Rautaheimo toteaa.

Jengirikollisuus on rauhoittunut

90-luvun puolivälissä Suomessa oli meneillään rikollisjengien valtataistelu, mikä työllisti paljon poliisia.

- Se oli pahimmillaan silloin. Nyt tilanne on jossain määrin rauhoittunut. Asemat on jaettu ja kenttä on jaettu. Ja erilaiset toiminnot, joissa ollaan mukana, on jaettu niin, ettei keskenään enää oteta yhteen niin paljon. Mutta työllistäväthän ne tietysti edelleenkin, Rautaheimo kertoo.

Sen sijaan erilaisiin aatteisiin liittyvien rikosten Rautaheimo uskoo lisääntyvän.

- Nythän erilaiset aatteet leviävät ihan toisella tavalla, kun meillä on maailma taskussa kaikilla. Ihmiset löytävät erilaiset aatteet ympäri maailmaa reaaliaikaisesti.

Yliopistoiskun suunnittelu oli Rautaheimon mukaan esimerkki uudentyyppisestä rikoksesta, jossa myös internetillä on vahva rooli.

-   Veikkaan, että tämäntyyppiset jutut tulevat lisääntymään. Tästä tulevat uudet haasteet. Erilaiset ääri-ihmiset löytävät toisensa ja lähtevät suunnittelemaan kaikenlaisia juttuja, jotka voivat poikia mitä tahansa. Ihmiset, joilla on psykopaattisia piirteitä, jotka ihannoivat esimerkiksi jotain koulusurmajuttuja, mitä tahansa joukkotuhonta-asioita. Tällaiset ihmisethän keskustelevat keskenään tuolla verkossa ja saattavat löytää toisensa mistä vaan.

Rautaheimon mukaan poliisi on kuitenkin varautunut tämäntyyppisiin rikoksiin laajalla nettitoiminnalla ja moniammatillisella työllä, jolla pyritään ennaltaehkäisemään rikoksia.

"En muista" on yleinen selitys

Rautaheimon mukaan henkirikoksen tekijöillä on yksi yleinen piirre: he menettävät muistinsa.

- Myönnetään juttu, mutta kerrotaan, että ei muista. Ihmisen on helpompi olla puhumatta jutusta.

Myös henkirikosten motiivit ovat pysyneet pitkälti samoina koko Rautaheimon uran ajan.

- Samanlailla ihmisiä tapetaan kuin ennenkin. Henkirikokset ovat vain vähentyneet. Mutta motiivit ovat olleet ihan samat: kosto, äkkipikaisuus, mustasukkaisuus, viha, kateus, kauna ja alkoholi. Alkoholihan liittyy yleensä suomalaiseen henkirikokseen ja on sattuma monesti, onko tekijä vai uhri, kumpi on kumpi.

Rautaheimo myöntää joutuneensa yllättymään monta kertaa pitkällä urallaan.

- En koskaan kuvitellut, että Suomeen tulee koulusurmia, joukkosurmia, Vilja Eerikan tapaista tapausta tai kidnappausjuttua. Aina olen kuvitellut, että olen nähnyt kaiken, mutta aina on tullut joku uusi juttu, mitä ei ole voinut koskaan kuvitella. En usko, että tämä on vielä tässä. Ehkä minun osaltani, mutta se jatkuu muiden osalta.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.