Mainos

Näin poliisin resurssit jakautuvat – omaisuusrikoksia tutkitaan yli miljoona tuntia vuodessa

Poliisin eri rikostyyppeihin käyttämä aika jakautuu epätasaisesti. Selvästi eniten poliisia työllistävät omaisuusrikokset. Nousussa on puolestaan talousrikosten osuus.

Poliisin kustannuslaskennan mukaan omaisuusrikosten selvittämiseen käytettiin rikostorjunnan työajasta lähes viidesosa. Työajan jakaantuminen antaa suuntaa-antavaa tietoa myös poliisin rahallisten resurssien jakautumisesta.

Toiseksi suurin rikosryhmä on väkivaltarikokset, jotka vievät 13,9 prosenttia rikostorjunnan ajasta. Sitä seuraavat talousrikosten ja huumausainerikosten tutkinta.

Suurin työajan kuluttaja eri rikosten osalta on ”muu rikostorjunta”. Se pitää sisällään muun muassa turvapaikka- ja ulkomaalaislain mukaisen tutkinnan, rikostorjunnan asiantuntijapalvelut ja valtion turvallisuuden.

Vähiten erikseen luokitelluista rikosnimikkeistä poliisia työllistävät kyberrikokset.

Talousrikollisuuden osuus kasvaa, väkivallan vähenee

Väkivaltarikosten tutkinnan osuus käytetystä laski edellisestä vuodesta 0,3 prosenttiyksikköä. Suurinta kasvu oli talousrikosten tutkinnassa, jonka osuus kasvoi lähes yhden prosenttiyksikön 10,4 prosentista 11,3 prosenttiin.

Suurta kasvu oli myös muussa rikostorjunnassa, jonka osuus käytetystä työajasta kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä.

Poliisihallituksen poliisijohtaja Jyrki Wasastjernan mukaan talousrikosten torjunnan osuuden kasvuun on vaikuttanut todennäköisesti poliisille myönnetty erillismääräraha.

– Se myönnettiin talousrikollisuuden tutkintaan ja harmaan talouden torjuntaan ja se onkin tuonut valtiolle takaisin rikoshyötyä noin 42 miljoonaa euroa. Rahoituksen jatko on paraikaa harkittavana osana vuoden 2016 talousarvioesityksen valmistelua, Wasastjerna kertoo.

Osuuksien muutoksiin vaikuttaa myös muun muassa rikollisuustilanne.

Poliisilaitokset päättävät itse rahojensa käytöstä

Poliisintoimintaa ohjaavat sen valtiovarainministeriöltä saaman rahoituksen lisäksi poliisin toiminnan painopisteet. Ne taas määräytyvät esimerkiksi hallitusohjelman ja sisäministeriön suunnitelmien pohjalta. Painopisteiden mukaisesti poliisihallitus asettaa kullekin poliisiyksikölle tavoitteet ja jakaa niihin tarvittavat resurssit.

Potin jaon perusteena yksiköiden kesken ovat esimerkiksi alueen asukasluku, pinta-ala, hälytystehtävien määrä, rikosten selvitysaste sekä liikenneturvallisuuden näkökulmasta henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrät, Wasastjerna kertoo.

Poliisilaitos jakaa saamansa resurssit omien tarpeidensa, tavoitteidensa ja tutkintatarpeensa mukaan niille tehtäville, joita poliisitoiminnan pyörittämiseksi tarvitsee.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.