Mainos

Näin usein vangit jättävät palaamatta lomiltaan

Suomessa on vuosittain satoja tapauksia, joissa tuomiota istuvat vangit eivät saavu lomiltaan aikarajaan mennessä takaisin vankilaan.

Viime päivinä julkisuudessa on ollut paloittelumurhaaja Markus Pöngän lomalta palaamatta jääminen. Hän ehti viettää "omaa lomaa" puolitoista viikkoa ennen kuin hän ilmoittautui Kylmäkosken vankilaan keskiviikkoiltana.

MTV3 Uutisten Rikosseuraamuslaitokselta pyytämistä tilastoista käy ilmi, että poistumisluvalta palaamatta jäämisiä on ollut vuosien 1980-2012 välillä yhteensä 13 100 kappaletta. Viime vuosina lomilta ajoissa palaamattomien määrä on pyörinyt vuosittain 200-300 hujakoilla, kun vielä 1980-luvulla tapauksia oli 400-500.

Rikosseuraamuslaitoksen erikoissuunnittelija Ilppo Alatalon mukaan suurin osa tapauksista on "myöhästymisiä" ja kestoiltaan lyhyitä.

– Tyypillisesti ollaan myöhässä muutamia tuntia tai päiviä. On myös joitakin tapauksia, jossa palaaminen on venynyt pidempään, mutta pääpiirteissään vangit tulevat aina takaisin vankilaan, Alatalo kertoo MTV3 Uutisille.

Hänen mukaansa on tärkeää, että vangit pääsevät ajoittain lomalle vankilasta.

– Lomailu on heille kuin henkinen ikkuna, jonka avulla ennaltaehkäistään uusien rikoksien syntymistä. Vangit pystyvät myös huolehtimaan siviiliyhteyksistään, Alatalo tähdentää.

Lomalta palaamatta jättäminen ei ole nykyään rikos. Tyypillisesti vangin tuomio pitenee "pakomatkan" pituuden verran. Pakoilu vaikuttaa myös mahdollisiin tuleviin lomapyyntöihin. Pakoilu vaikuttaa myös vangin mahdollisiin tuleviin lomapyyntöihin.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.