Mainos

Oikeusoppineet ihmettelevät: Paloivatko Auerin vankilomat turhaan?

Anneli Auer saattoi menettää ainakin vankilomapäiviä Vaasan hovioikeuden vangitsemista koskevan ratkaisun takia.

Pakkokeinolain mukaan Auer olisi tullut päästää pois tutkintavankeudesta siinä vaiheessa, kun hovioikeus oli tehnyt päätöksen hänen syyttömyydestään. Hänet kuitenkin vapautettiin tutkintavankeudesta vasta eilen, kun tuomio julkistettiin kokonaisuudessaan.

Myöhäistä vapauttamista ihmetteli muun muassa asianajaja Markku Fredman Facebook-sivuillaan. Hän piti sitä pienenä tyylirikkona muuten laadukkaassa päätöksessä.

Esimerkiksi viime kerralla, eli vuonna 2011 Vaasan hovioikeus päästi Auerin vapaaksi odottamaan tuomiota reilun kuukauden ennen sen antamista juuri pakkokeinolain perusteella. 

TÄSTÄ ON KYSE

Pakkokeinolain 3. luvun 17. pykälän mukaan tuomioistuimen on määrättävä vangittu päästettäväksi heti vapaaksi, jos edellytyksiä vangittuna pitämiseen ei enää ole 15 §:ssä tarkoitetun vangitsemisasian uudelleen käsittelyn taikka tuomion tai pääkäsittelyssä esiin tulleiden seikkojen perusteella.

Oikeusoppineiden mukaan Auer olisi voitu päästää pois tutkintavankeudesta tämän pykälän perusteella. He eivät ota kantaa siihen, rikkoiko hovioikeus pakkokeinolakia tältä osin.

– Kyllä oikeus on päätynyt ratkaisuun aiemmin kuin toissapäivänä, mutta tarkkaa päivämäärää emme tietenkään saa selville. Lain mukaan ensimmäinen neuvottelu tuomareiden kesken on järjestettävä viimeistään pääkäsittelyn päättymistä seuraavana päivänä, sanoo rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Oikeudenkäynnin suullinen osuus päättyi lokakuun lopussa ja tuomio piti antaa jo ennen joulua.

Vaasan hovioikeuden päätös venyi huomattavasti suunniteltua pidemmälle. Aikaa on todennäköisesti kulunut tuomion tarkkaan kirjoittamiseen, sillä tuomiota on laajalti kehuttu erittäin seikkaperäiseksi ja hyvin perustelluksi.

Vapautuminen suoraan suljetusta vankilasta?

Vaikka Auer olisi päästetty pois tutkintavankeudesta, hän olisi silti suorittanut vankeusvankina pitkää rangaistustaan seksuaali- ja väkivaltarikoksista. Ongelma on kuitenkin siinä, että tutkintavangilla on huomattavasti heikommat oikeudet kuin vankeusvangilla.

– Tutkintavangille ei voida myöntää poistumislupia, häntä ei voi sijoittaa avolaitokseen eikä hän pääse valvottuun koevapauteen, Tolvanen luettelee.

Auerin on määrä päästä ehdonalaiseen vapauteen kesällä. Rikosseuraamuslaitos joutuukin nyt valmistelemaan hänen vapauttamistaan kovalla kiireellä. Normaalisti vanki pääsee ensin vankilomille, sitten avovankilaan ja lopulta valvottuun koevapauteen.

– Nyt on mahdollista, että Auer vapautuu suoraan suljetusta vankilasta, mikä ei ole kovin suunnitelmallista toimintaa, sanoo puolestaan rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta.

Tapani arvioi, että seitsemän ja puolen vuoden tuomiota kärsivän Auerin kohdalla olisi vähintään harkittu avovankilaan sijoittamista, jos hänellä ei olisi ollut muita oikeusjuttuja vireillä. 

– Jotta rangaistusajan suunnitelma olisi looginen, vangin tulisi viettää aikaa avovankilassa ennen valvottuun koevapauteen päästämistä, Tapani sanoo.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan onkin mahdollista, ettei valvottua koevapautta ehditä toteuttaa Auerin tapauksessa käytännön järjestelyjen takia. Lisäksi laitos korostaa, ettei koevapaus ei ole automaatio, vaan mahdollisuus. 

– Kaikki kuitenkin viittaa siihen, että hän on käyttäytynyt hyvin ja noudattanut vankeusajan suunnitelmaansa, Tapani sanoo.

"Mahdotonta sanoa syytä"

Oikeusoppineet eivät tiedä syytä siihen, miksei Aueria vapautettu tutkintavankeudesta aiemmin.

Vaasan hovioikeus ei kirjoittanut aiheesta ratkaisuunsa, joten sekä Tolvanen että Tapani joutuvat vain arvailemaan syitä.

– Ehkä oikeus ajatteli, ettei asialla ollut niin väliä, koska Auer suoritti joka tapauksessa rangaistustaan toisesta rikoksesta. On mahdotonta sanoa, onko tässä otettu huomioon, että tutkintavangin ja vankeusvangin asemat ovat erilaisia. Jälkiviisaana voi kysyä, olisiko Auer pitänyt päästää tutkintavankeudesta, Tolvanen pohtii.

Tapani uskoo, että hovioikeus on punninnut asiaa.

– Koska hovioikeus on tehnyt niin huolellista työtä muutoin, olisi erikoista, että tällainen asia olisi jäänyt miettimättä. Ehkä ajateltiin, ettei hän olisi päässyt vapaaksi kuitenkaan toisen vankeusrangaistuksensa takia. On kuitenkin mahdotonta tietää, mitä tarkalleen on ajateltu.

MTV Uutiset tavoitti Vaasan hovioikeuden laamannin Robert Liljenfeldtin. Hän ei halunnut julkisesti kommentoida asiaa.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.