Mainos

Poliisi: Ammattimaiset huijausviestit entistä yleisempiä

Pankki- ja luottokorttitunnusten kalastelu sähköpostitse ja tekstiviestein on yleistymässä.

Viimeaikainen ilmiö on ollut myös se, että huijausviestit on kirjoitettu entistä useammin hyvällä suomen kielellä. Tällainen oli esimerkiksi maaliskuussa Verohallinnon nimissä lähetetty huijaussähköposti, joka oli poliisin mukaan käännätetty suomalaisella kääntäjällä.

Huijausten yleistymistä voi päätellä viime aikoina uutisoiduista tapauksista ja petosrikosten määrän kasvusta, joka tosin sisältää kaikenlaiset petokset. Poliisin tilastojen mukaan petosrikosten määrä on kasvanut 15 prosentilla tammi-huhtikuusta 2012 tämän vuoden tammi-huhtikuuhun.

Huijaustapaukset voidaan jaotella kahteen ryhmään: yksityisten ihmisten saamiin viesteihin, joissa yritellään kalastella pankkitunnuksia ja luottokorttitietoja, ja yrityksille lähetettäviin valelaskuihin.

Suuri rikossarja keväällä

Tänä keväänä on ollut meneillään suuri rikossarja, jossa on kalasteltu pankkitunnuksia sähköpostitse ja tekstiviestitse.

Rikolliset lähettivät huijausviestejä ensin Tullin ja Itellan nimissä. Tämän jälkeen ihmiset saivat tekstiviestejä maksamattomista laskuista olemattomalta Perintäpalvelu-firmalta. Viimeisimpänä vastaavia huijaustekstiviestejä on lähetetty oikeiden perintäfirmojen nimissä.

Rikostarkastaja Jukkapekka Risu Helsingin poliisilaitokselta arvioi, että rikolliset ovat netonneet huijauksilla tähän mennessä noin 400 000 euroa ottamalla pikavippejä ja siirtämällä rahaa huijauksen kohteiden tileiltä. Toteutuneita petostapauksia on Risun arvion mukaan 200 ja petoksen yrityksiä saman verran lisää.

Kyseisessä jutussa on yksi pääepäilty, joka on vangittu poissaolevana, ja kymmeniä rahanpesijöitä. Puolet tekijöistä on suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia.

Valelaskuja joka kesä

Yrityksille lähetettävät valelaskut ovat jokakesäinen ilmiö. Sijaiset ja kesätyöntekijät käsittelevät laskuja lomalla olevien vakinaisten sijaan ja saattavat hyväksyä epähuomiossa vääriä laskuja.

Huijareiden toiminta perustuu yleensä valelaskujen suureen määrään ja siihen, että niiden summat ovat pieniä.

– Kun satoja tällaisia lähetellään, niitä menee helpommin laskutuksessa läpi, toteaa poliisitarkastaja Tommi Rehn.

Suurissa yrityksissä tekaistu lasku menee helpommin läpi kuin pienissä, kun laskuja käsittelee enemmän henkilökuntaa.

Älä klikkaa linkkejä

Miten huijausviestin tai -laskun tunnistaa? Ainakin yksi helppo keino on olemassa.

– Hälytyskellojen pitäisi soida, kun siinä (viestissä) on linkki verkkopankkiin, Rehn neuvoo.

– Pitää mennä sinne sivustolle, minne on menossa, eikä klikata mitään linkkejä, vahvistaa Risu.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.