Mainos

Professorit pitävät Talvivaara-tuomioita poikkeuksellisena

Itä-Suomen ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä pitää Kainuun käräjäoikeuden ympäristörikostuomiota Talvivaara Sotkamo Oy:lle* ja johtohenkilöille merkittävänä.

Kainuun käräjäoikeus tuomitsi tänään Talvivaara Sotkamon 300 000 euron yhteisösakkoon ympäristön turmelemisesta. Syyttäjä vaati 850000 euron yhteisösakkoa. Talvivaara Sotkamo on asetettu konkurssiin.  

– On todella poikkeuksellista, että tämän mittakaavan yrityksen ylintä johtoa on joutunut ympäristörikoksista tuomituksi. Ylintä johtoa on nyt tuomittu poikkeuksellisesti ja harvinaisesti suomalaisessa oikeushistoriassa törkeästä huolimattomuudesta tehdyistä ympäristörikoksista, Tapio Määttä toteaa MTV Uutisille.

Talvivaara Sotkamo tuomittiin menettämään 3,5 miljoonaa euroa valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä. Lisäksi yhtiölle määrättiin 300 000 euron yhteissakko.

Talvivaaran perustaja Pekka Perä sai 90 päiväsakkoa ympäristön turmelemisesta. Yhtiön johtoon kuuluneet Harri Natunen ja Lassi Lammassaari tuomittiin 60 päiväsakkoon. Neljäs syyte hylättiin. 

Perä on ilmoittanut valittavansa tuomiosta ja myös syyttäjät harkitsevat valittamista, koska syyttäjä vaati paljon suurempia rangaistuksia.

Ympäristöoikeuden emeritusprofessori Vesa Majamaa pitää käräjäoikeuden konkurssipesälle langettamaa 3,5 miljoonan euron menettämisseuraamusta asiaankuuluvana, varsin muodollisena seikkana.

– Sakot ja tuomiot ovat enemmän asiaankuuluva, muodollinen seikka. Sen 3,5 miljoonan euron osalta jäin miettimään, että miten yhtiö, joka on vain tuottanut tappiota, on voinut saada hyötyä? Ilmeisesti tämä kuuluu näin suuressa jutussa asiaan, Majamaa kommentoi.

– Yhteisösakon ja menettämisseuraamuksien mittaaminen tämän tyyppisissä rikoksissa on aika vaikeaa. En pidä näitä summia kovinkaan yllättävinä, Määttä toteaa.

Talvivaaran ympäristökäräjien syytteet nostettiin syksyllä 2014.

Ympäristörikoksista rangaistukset olleet varsin lieviä

Määtän mukaan tuomiot ovat ympäristöoikeuden näkökulmasta arvioituna kuitenkin varsin vakavia, vaikka tuomiota ei tullutkaan törkeästä ympäristön turmelemisesta.

– Jos mietitään ympäristön turmelemisesta yleensä saatavia rangaistuksia, niin vuonna 2014 ne olivat keskimäärin 30 päiväsakkoa. Eli tuomiot ovat rangaistusasteikonkin osalta tavallista kovempia.

– Toki pitää muistaa, että ympäristörikoksista meillä rangaistukset ovat yleisesti ottaen varsin lieviä. Tässä on lainsäätäjän tahdon linjauksen mukainen rangaistusasteikko kyllä käytössä, Määttä arvioi.

Konkurssipesästä rahojen saaminen varsin vaikeaa

Konkurssiin asetettu Talvivaara Sotkamo -yhtiö tuomittiin yhteisösakkoihin ja maksamaan 3,5 miljoonaa euroa valtiolle. Kun puhutaan konkurssipesästä, niin fakta on se, että siellä ei ole rahoja, muistuttaa emeritusprofessori Majamaa.

– Käytännössä rahojen saaminen on mahdotonta. Pesä, joka on velkainen, ei näistä pysty suoriutumaan, Majamaa sanoo.

Määtän mukaan syyttäjä vaati, että syytteessä ollut ylin johto olisi joutunut yhteisvastuullisesti vastuuseen 3,5 miljoonan menettämisseuraamuksen maksamisesta, mutta tämä mennyt käräjäoikeudessa läpi. Ylin johto joutuu sen sijaan maksamaan omat päiväsakkonsa.

Tosin jos asia etenee hovioikeuteen Pekka Perän valituksen seurauksena, niin tuomitut eivät joudu maksamaan heti.

– Jos tästä tuomiosta valitetaan, niin hovioikeus joutuu sitten muodostamaan oman näkökulmansa. Se vie sitten oman aikansa, Määttä toteaa.

Monimutkainen vyyhti koko Talvivaara

Käräjäoikeuden ratkaisu oli 140 sivuinen ja ympäristöoikeuden professori Määttä muistuttaa, että kyseessä on monimutkainen vyyhti, joka kietoutuu vielä isompaan vyyhtiin.

– Tämä on vain yksi oikeudenkäynti Talvivaaran ympärillä, vaikka tuokin uuden näkökulman kaivoksen toimintaan. Oikeudenkäyntejä on ollut ja niitä tulee vielä olemaan. Yksi juonne tästä rikosoikeudenkäynnistä on erotettu vahingonkorvausasioiden käsittely, jossa on kyse miljoonien vaatimuksesta, jota käräjäoikeus jatkaa. Vaasan hallinto-oikeudessa ja jatkossa korkeimmassa hallinto-oikeudessa taas käsitellään Talvivaaran nykyiseen toimintaan liittyviä ympäristölupia ja ympäristölupien rikkomisia, muistuttaa Määttä.

Molemmat professorit muistuttavat, että Talvivaaran toimintaa jatkanut valtio-omisteinen Terraframe on vastuussa ympäristöstä.

Terraframe ei liity kuitenkaan mitenkään nyt käytyyn oikeudenkäyntiin.

– Konkurssi ei ole sellainen tekijä, joka vapauttaisi vastuuvelvollisuudesta. Konkurssipesän jatkaja joutuu vastuuseen vanhoista, jo tapahtuneista synneistä. Nämä säännökset on tehty vahingonkärsijöiden näkökulmasta, mutta se tekee asian uuden toiminnanharjoittajan osalta hyvin hankalaksi, Majamaa arvioi tulevaa. 

Oikaisu 13.5. klo 18.10: Korjaus: Kainuun käräjäoikeus tuomitsi konkurssiin asetetun Talvivaara Sotkamon, ei konkurssipesää, 300000 euron yhteisösakkoon ympäristön turmelemisesta. 

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.