Mainos

Sipilä Järvilehto-päätöksestä: Liian vaikea onnettomuus

Jyrki Järvilehdon veneonnettomuus osoittautui liian vaikeaksi ratkaista, MTV3:n rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä toteaa Elinkautinen-blogissaan. Liian moni asia jäi epäselväksi, jolloin Turun hovioikeudelle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin todeta Jyrki Järvilehto syyttömäksi.

Elinkautinen -blogin teksti:

"Kun vene törmää noin 80 km/h vauhdilla sillan pieleen, tuho on selvää. Auto-onnettomuuksien syitä ja seurauksia on tutkittu paljon, mutta veneonnettomuuksista ei tällaista dataa ole. Turun hovioikeus yritti päätöksen perusteella ymmärtää onnettomuutta, mutta se osoittautui liian vaikeaksi.

Silminnäkijöitä ei ollut ja Järvilehto kiisti ajaneensa. Juttu piti ratkaista teknisen näytön, vammojen ja asiantuntijoiden niistä esittämien tulkintojen perusteella.

Yksi keskeinen syy ongelmiin oli Länsi-Uudenmaan poliisin teknisessä tutkinnassa. Jutun esitutkinnassa jäi selvittämättä mitä näyttöä – syytettä vastaan tai sen puolesta – olisi saatu veneen rakenteista, korkeusasemista ja lujuuksista.

Hovi moittii poliisia siitä, että teknisessä tutkinnassa ei tehty laskelmia tai rekonstruktiota veneen, sen rakenteiden tai henkilöiden liikeradoista törmäyksessä. Kun tiedot puuttuivat, mitään simulaatiota ei kyetty tekemään. Moitittavaa oli paljon enemmänkin: esimerkiksi veneen sisäosan rakenteita ei mitattu, eikä rakenteiden korkeutta verrattu Järvilehdon tai kuolleen miehen vammojen sijaintiin.

Poliisitutkinta siis petti.

Kun perustiedot jäivät puutteellisiksi, asiantuntijoiden johtopäätöksistä tuli arvailua. Veneen rakenteiden ja henkilöiden liikeradat törmäyksissä jäivät avoimiksi. Asiantuntijat eivät olleet jutussa yksimielisiä ja esittivät omasta mielestään todennäköisiä tapahtumienkulkuja, jotka olivat kuitenkin ristiriidassa toisten näkemysten kanssa.

Syyttäjän lähtökohta oli se, että kuolleen miehen vammat sopivat matkustajan paikalle, joten Järvilehdon on ollut pakko ajaa. Käräjäoikeus oli uskonut tämän, mutta hovi ei.

Hovioikeuden mukaan ongelmana oli se, että vammalöydöksiä verrattiin paikallaan olleisiin tai paikoilleen asetettuihin rakenteisiin, eikä arvioinnissa huomioitu törmäyksen aiheuttamia henkilöiden ja liikeratojen muutoksia.

Kuolleen miehen vammoista ei voitu päätellä hänen olleen matkustajan paikalla. Se oli mahdollista, muttei varmaa. Sen paremmin Järvilehdon vammat eivät kertoneet yksiselitteisesti hänen sijainnistaan veneessä.

Tapahtumista ei kerta kaikkiaan saatu varmuutta.

Rikosjutussa todistustaakka on syyttäjällä, jonka on todistettava syyte. Tässä jutussa tärkeäksi periaatteeksi nousi myös se, että tuomioistuin ei saa katsoa näytetyiksi seikkoja, jotka se olettaa tosiksi, mutta joista ei ole esitetty näyttöä.

Oikeus voi antaa langettavan tuomion vain, jos syyllisyydestä ei jää järkevää epäilyä. Hovi toteaa päätöksessään suoraan, että jos todistelu jättää vastaamatta varteenotettaviin kysymyksiin, järkevää epäilyä ei saada eliminoitua.

Hovi katsoi, että syyttäjän näyttö siitä, että kuollut mies oli matkustajan paikalla, oli jonkin verran vahvempaa kuin puolustuksen näyttö siitä, että Järvilehto oli veneen takaosassa.

Tuollainen ei kuitenkaan riitä tuomitsemiseen."

Aiemmat blogitekstit Järvilehto-jutun hovioikeuskäsittelystä:

(MTV3)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.