Mainos

Suomessa tehtaillaan aktiivisesti taideväärennöksiä

Suomessa on valmistettu viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana paljon väärennettyä arvotaidetta ja sitä on paljon markkinoilla, kerrotaan keskusrikospoliisista (KRP).

Väärennöksiä liikkuu myös huutokaupoissa. Tarkkaa arvioita Suomessa liikkuvien taideväärennösten määrästä ei kuitenkaan ole.  

– Tähän on syynä se, että kyse on niin sanotusta piilorikollisuudesta. Esiin tulleiden väärennösten määrä on suoraan verrannollinen siihen, miten paljon poliisi tekee paljastavaa tutkintaa, rikoskomisario Kimmo Nokkonen keskusrikospoliisista kertoo.  

Suomessa tehtyjen väärennösten lisäksi maahan tuodaan muun muassa Venäjältä vanhoja maalauksia, jotka on signeerattu jonkun tunnetun taiteilijan nimiin.  

Taidepetoksiin käytettyjä väärennettyjä tauluja on vaikea saada pois kierrosta. Väärennöksen omistaminen kun ei itsessään ole laitonta, mutta sen myyminen aitona on. 

– Meillä on teoksia, joilla on tehty useita petoksia ja jotka ovat menneet poliisin käsien läpi useita kertoja. Se on aika turhauttavaa, Nokkonen sanoo.

Väärennökset on yhä helpompi tunnistaa

Väärennöksiä tutkii Suomessa muun muassa Kansallisgalleria.

Kansallisgallerian johtava konservaattori Kirsi Hiltunen kertoo, että väärennöksiä tutkii aina tiimi, jossa on mukana taidehistorioitsija, konservaattori ja materiaalitutkija. Uskottavan väärennöksen tekeminen on yhä haastavampaa, sillä tekniikka on kehittynyt.  

– Selvitämme muun muassa historiaa ja edellisiä omistajia, tutkitaan sopivatko käytetyt materiaalit aikaan ja tuotantoon. Lisäksi apuna on esimerkiksi röntgeniä, uv-valoa ja infrapunaa, Hiltunen kertoo.  

Samoja väärennöksiä tulee myös kansalligalleriaan uudelleen tutkittavaksi.

– Meillä ei ole oikeutta takavarikoida tai merkitä tauluja. Toteamme, että kyseessä on väärennös, ja se jatkaa matkaansa, Hiltunen kertoo.

Hiltusen mukaan ei edes ole mitään tapaa merkitä väärennöksiä.

– Merkinnät voidaan poistaa. Teoksista voitaisiin pitää julkista rekisteriä, mutta poliisillakaan ei tällaista ole, Hiltunen kertoo.

Tuomioistuin voi tuomita väärennöksen valtiolle

Jos väärennyspetokset päätyvät oikeuteen, voi oikeus tuomita väärennetyt taulut menetettäväksi valtiolle, jolloin ne voivat päätyä tuhottavaksi. Aina näin ei kuitenkaan tehdä.  

– Jos petoksen uhri haluaa väärennöksen itselleen, se voidaan palauttaa vilpittömässä mielessä olevalle asianomistajalle, Nokkonen kertoo.  
Teokset kuitenkin jatkavat elämäänsä ja siirtyvät ajan mittaan eteenpäin.  
– Väärennös paranee vanhetessaan ja sitä voidaan käyttää rikoksentekovälineenä vaikkapa kahdensadan vuoden päästä, Nokkonen kertoo.  

Helsingin käräjäoikeus alkaa tiistaina käsitellä poikkeuksellisen laajaa taulupetosvyyhteä, jossa epäillään myydyn satoja väärennöksiä aitoina.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.