Mainos

Supo-kirja: Punaisen pommilaukun arvoitus

- Illalla 27. tammikuuta 1982 saapui Helsinki-Vantaan lentoasemalle Kööpenhaminasta SAS:n lennolla Irakin kansalainen, vuonna 1956 syntynyt kurdi Jabbar H, kertoo Suomi, terrorismi ja Supo –kirja. Suomalaisen terrorismin historiaa käsittelevä kirja kertoo tapauksia Suojelupoliisin arkistosta. Tämä on otsikoitu ”Punaisen pommilaukun arvoitus”.

Tässä tapauksessa Suomen turvallisuusviranomaiset joutuivat ensimmäisen kerrann konkreettisesti Lähi-idän konfliktien eteen ja tapauksesta raportoitiin presidentille asti.

"Suomi-Terrorismi-Supo" on puolustusministeriön ja Suojelupoliisin tutkimushanke, joka julkaistiin Anssi Kullbergin toimittamana ja WSOY:n kustantamana kirjana.

Kirjaan on koottu terrorismin historia Suomessa viimeisen noin sadan vuoden ajalta.

- Teoksen asiantuntija-artikkeleissa syvennytään mm. poliittiseen väkivaltaan Suomen sisällissodan aikoihin, terrorismin torjuntaan kylmän sodan vuosina ja Suomen asemaan globalissa maailmassa osana jihadin leviämistä, kirjan tiedotteessa todetaan.

Lisää:

Suojelupoliisi paljastaa miksi Lockerbien pommivaroitusta ei uskottu

Supon RAF-seuranta johti etsivät 70-luvun rock-piireihin

Tarina alkaa lentokentältä, jossa Jabbar odotti turhaan kahta matkalaukkuaan ja teki lopulta normaalit katoamisilmoitukset. Ne saapuivat seuraavana päivänä Kööpenhaminasta ja tulli huomasi punaisen laukun vuoren sisältä näkyvän valkoista massaa. Poliisi epäili ainetta ensin huumeeksi, mutta seuraavana päivänä ainetta tutkinut tullilaboratorio ilmoitti sen olevan heksogeeni-räjähdettä. Sitä oli lähes kaksi kiloa.

Tutkimukset siirtyivät keskusrikospoliisille.

Jabbar otetaan kiinni

Poliisi otti Jabbarin kiinni saman päivän iltana hänen ilmoittamastaan osoitteesta Etelä-Pohjanmaalla. Kuulusteluissa keskityttiin aluksi Jabbarin taustaan. Hän kertoi olevansa Pohjois-Irakista ja solmineensa avioliiton suomalainen Jaana –nimisen naisen kanssa edellisellä vierailullaan marraskuussa. Hän kertoi myös asuneensa helmikuusta 1980 alkaen Kreikassa, jossa myös miehen veli asui.

Suhde suomalaisnaiseen oli syntynyt Kreikassa.

Mies kertoi, että avioliitosta huolimatta hän oli saanut kielteisen oleskelulupapäätöksen ja joutui palaamaan Kreikkaan tuttavansa luokse. Siellä Kreikan poliisi teki kotietsinnän ja löysi pommin. Muutamia miehiä – myös Jabbar – pidätettiin. Poliisi epäili miesten suunnittelevan kommandoryhmän perustamista Kreikkaan. Viiden päivän pidätyksen jälkeen poliisi ilmoitti Jabbarille, ettei häntä enää epäillä mistään.

Kuulustelun mukaan Kreikan poliisit saattoivat Jabbarin matkustamaan Suomeen, kun tänä aikana oleskelulupa oli myönnetty. Tätä ennen hän sai pakata laukkunsa asunnossa. Mies kertoi, että oli joutunut ottamaan ystävänsä matkalaukun, koska kreikkalaiset poliisit olivat ottaneen hänen laukkunsa viedessään asunnosta todisteita poliisiasemalle.

Poliisit Kreikkaan

Krp:n tutkijat matkustivat Kreikkaan. Suomalaispoliiseille selvisi, että kyse oli Saddamin hallintoa vastustavasta järjestöstä, jolta oli takavarikoitu pistooleja, kranaatteja ja vääriä passeja. Jabbar ei kuitenkaan ollut tässä ytimessä, vaan hänet oli vapautettu.

Krp kuulusteli Kreikan poliisin välityksellä vankilassa olevaa, järjestöön kuuluvaa Sattar-nimistä miestä. Tämä kiisti koskaan nähneensä punaista matkalaukkua asunnossa. Toinen kuulusteltu järjestön mies kertoi saman suuntaista. Kreikkalaispoliisit sanoivat ottaneensa kaikki matkalaukut kotietsinnän yhteydessä asunnosta ja epäilivät jonkun tuoneen punaisen laukun Sattarin asuntoon tämän ollessa pidätettynä.

Interpolin välityksellä selvisi Saddamin vastaisen järjestön olevan al-Amal, joka oli muun muassa iskenyt Irakin suurlähetystöä vastaan Italiassa.

Tutkimukset Suomessa ja Kreikassa eivät tuoneet lopullista selvyyttä matkalaukun saati räjähdysaineen omistajuuteen. Kielimuuri vaikeutti kuulusteluja, jotka mahdollistivat ristiriitaisuuksien selittämisen väärinymmärryksillä. Suomalaisilla viranomaisilla ei ollut tietämystä Lähi-Idän kansainvälispoliittisesta tilanteesta sen enempää kuin niistä oli kerrottu lehdissä. Kyky operatiivisen tiedon hankintaan Lähi-idässä oli täysin olematon.

Miten jutussa lopulta kävi?

Jabbar oli pyytänyt, ettei hänen pidättämisestään ilmoitettaisi Irakin Helsingin suurlähetystölle, mutta niin silti tehtiin. Viisi päivää myöhemmin Interpolin Bagdadin toimiston telexillä tuli ilmoitus, että Jabbar oli etsintäkuulutettu. Bagdad syytti Jabbaria 50000 dinaarin kavaltamisesta työpaikaltaan ja samaisessa viestissä todettiin, ettei mies kuulunut kurdijärjestöihin.

Jabbar pysyi kiinni ja häntä kuulusteltiin Helsingin lääninvankilassa Irakin ilmoittamista rikoksista. Jabbar piti niitä tekaistuina ja osoitti luovutuspyynnössä useita virheellisyyksiä. Krp:llä ei näiden tietojen tarkistamiseen ollut mahdollisuuksia.

Jabbar kertoi olevan kurdipuolueen jäsen. Mies sanoi myös, että häntä odotti kuolemanrangaistus, koska Irakin ja Iranin sodan takia ulkomaille lähteneitä kohdeltaisiin sotilaskarkureina.

Suomi ei lopulta suostunut luovutuspyyntöön. Syy oli juridinen: Jabbar oli syytteessä rikoksesta, josta saattoi seurata vapausrangaistus.

Kesäkuussa 1982 Vantaan kihlakunnanoikeus tuomitsi Jabbarin kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen räjähdysaineiden salakuljetuksesta ja ilmaliikennelain rikkomisesta. Jabbar vapautui saman tien, koska oli istunut yli viisi kuukautta tutkintavankeudessa.

Jabbar anoi Suomesta poliittista turvapaikkaa.

Heinäkuun lopussa sisäministeriön turvapaikkatyöryhmä käsitteli tapausta. Lopulta Jabbar sai normaalin oleskeluluvan ja sai jäädä Suomeen.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.