Mainos

Teinisurma äärimmäisen harvinainen: "En muista uraltani yhtään tapausta"

Seinäjoen teinisurma on järkyttänyt laajasti, mutta teko on myös tilastollisesti poikkeuksellinen.

Alaikäisten tekemiä surmia on Suomessa vain muutamia. Rikosoikeuden professori ei muista uransa varrelta yhtään henkirikosta, jossa alaikäinen tyttö olisi surmannut toisen tytön.

– Naisten välistä pahoinpitelyä esiintyy, kuten lyömistä ja tukasta vetämistä. Vakava väkivalta on naisten välillä kuitenkin varsin harvinaista. Suomessa ei ole edes joka vuosi alle 18-vuotiaan tekemiä henkirikoksia, saati sitten sellaisia, joissa tekijänä olisi tyttö, kertoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Tolvasen mukaan naisten välisen väkivallan taustalla on useimmiten mustasukkaisuutta.

– Naisten pahoinpitelyt liittyvät yleensä ihmissuhteisiin, mikä on pääsyy erityisesti nuorten tekemissä väkivaltarikoksissa. Aikuisilla puolestaan alkoholi on usein rikosten käyntiin paneva voima. Nuorten väkivallantekoja on toisaalta niin vähän, että yleisiä johtopäätöksiä on vaikea vetää, Tolvanen sanoo.

Nuori harvoin ainoana tekijänä

Henkirikoksia ja väkivallantekoja on tilastollisesti ollut viime vuosina aiempaa vähemmän. Selkeintä rikosten väheneminen on henkirikoksissa - vuonna 2004 oli 2,7 henkirikosta 100 000 asukasta kohden, viime vuonna vastaava luku oli 1,7.

– Jos muihin länsimaihin verrataan, ei Suomea voida enää pitää väkivaltaisena maana, Tolvanen huomauttaa.

Alaikäisten tekemät henkirikokset ovat Suomessa hyvin harvinaisia, alle 15-vuotiaiden tekemiä surmia ei ole tilastojen valossa ollut yli kymmeneen vuoteen.

– Jos nuori syyllistyy henkirikokseen, teossa on yleensä ollut mukana myös muita henkilöitä. Yksittäisen nuoren tekemä henkirikos on harvinaisempaa. Alaikäisen kohdalla tekijä on todennäköisemmin 16-17-vuotias. On vuosia, että Suomessa olisi ollut yhtään 15-vuotiaan tekemään henkirikosta, professori Matti Tolvanen toteaa.

Alle 21-vuotias istuu kolmanneksen

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus vangitsi eilen 15-vuotiaan tytön todennäköisin syin epäiltynä koulukaverinsa taposta.

Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Jos oikeus katsoo tytön syyllistyneen kaverinsa tappoon, hän voi saada teosta ehdottoman vankeusrangaistuksen, mikä on nuoren kohdalla enimmillään yhdeksän vuoden mittainen.

– Jos rikosnimikkeenä on tappo, täytyy olla todella painavia syitä, ettei kahden vuoden tuomiota annettaisi. Tuomion pituus riippuu kuitenkin paljon tapauksesta. Nuoren kohdalla tehdään hyvin tarkka selvitys, mihin vaikuttavat samat tekijät kuin täysi-ikäisenkin kohdalla: vaarallisuus, vahingollisuus, syyllisyys ja motiivi. Epäillyn nuori ikä on tuomiota alentava tekijä, Tolvanen kuvailee.

Suomessa ei ole enää varsinaisia nuorisovankiloita, mutta nuoren asema tulee ottaa rangaistussuunnitelmassa huomioon.

– Nuoret tulee sijoittaa eri tiloihin kuin täysi-ikäiset vangit. Kun henkirikokseen syyllistytään alle 21 vuoden iässä, eikä aiempaa rikoshistoriaa ole, tekijä pääsee vankilasta istuttuaan kolmanneksen tuomiosta. Esimerkiksi jos tulee kolmen vuoden tuomio, pääsee vuoden jälkeen pois.

Tolvanen kuitenkin korostaa, että yksittäistä rikostapausta on vaikea arvioida ilman tarkempia yksityiskohtia.

"Ei koskaan lakkaa ihmettelemästä"

Tolvanen on työskennellyt vuosikymmeniä Suomen rikoskentällä, mutta Seinäjoen teinisurma pysäyttää poikkeuksellisuudellaan.

– Ei sitä koskaan lakkaa ihmettelemästä, mikä saa nuoren ihmisen pilaamaan elämänsä. Varmaan on niin, että kontrolli pettää, eikä teon lopullisuutta ajatella. Yhtä lailla tämä on ikävää tekijällekin, eihän tästä teosta ikinä toivu, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta pohtii.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.