Mainos

Terrorismirikoksissa kaikki perustuu salailuun

Satasien rahansiirtoja, peiteltyä kieltä, toisistaan tietämättömiä soluja. Esimerkiksi nämä piirteet rikoskomisario Kaj Björkqvistin mukaan hankaloittavat terrorismijuttujen tutkintaa.   

- Kyse on rikoksista, joissa kaikki perustuu salailuun. Se luo oman haasteensa. Kansainvälisyys ja kieliasiat tuovat omat haasteensa.  
Samoja havaintoja nostaa esille Ruotsin talousrikostutkijoiden keväinen tilannekatsaus. Sen mukaan tutkintaa vaikeuttaa, että liikuteltavat rahasummat ovat usein pieniä ja ne tulevat laillisista lähteistä.

Björkqvist kuvailee, että pienet purot kertautuvat määränpäässä.  

- Myös ostovoimalla on merkitystä. Meidän tietojemme mukaan esimerkiksi rynnäkkökiväärin voi saada alle sadalla eurolla ja räjähdysaineita samalla hinnalla.  

Björkqvistin kokemuksen mukaan rahan lähettämisen todentaminen onnistuu, mutta liikkeiden seuraaminen myöhemmin on vaikeaa.   

Keskusrikospoliisissa työskentelevä Björkqvist toimi tutkinnanjohtajana Suomen ensimmäisessä terrorismin rahoitus- ja värväysepäilyjä selvittäneessä esitutkinnassa.  

"Epämääräistä kuvakieltä"  

Björkqvist kertoo, että toimijoille opetetaan järjestelmällisesti, kuinka peittää jäljet tietoverkoissa. Lisäksi epäillyt käyttävät peitekieltä ja puhuvat kuvauksin.  

- Kuvataan asioita sanomalla esimerkiksi: sen ja sen talon takana - tiedäthän, siellä tapahtuu jotain. Merkitysten hakeminen erilaisille kuvauksille on haastavaa.  

Ensimmäisessä Ruotsissa käsitellyssä terrorismirahoitusjutussa sairaalaan joutuminen tarkoitti vankilaa ja sairastuminen kiinni jäämistä. Ruotsissa kaksi miestä tuomittiin vankeuteen. Ruotsin turvallisuuspalvelu oli kuunnellut miesten puheluja noin kahden vuoden ajan.  

Björkqvistin mukaan salaisilla pakkokeinoilla, kuten telekuuntelulla, saatu aineisto on avainasemassa tutkinnan onnistumisessa.  

- Tietenkin myös se, että päästään tutkimaan juttua reaaliajassa.  
Terrorismirikosten tutkinnassa tarvitaan hyviä kansainvälisiä suhteita sekä syyttäjän ja poliisin yhteistyötä.   

Professori: Terroristijärjestön määrittely ongelmallista  

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvioi, että oikeudessa tullaan vääntämään etenkin näyttökysymyksistä.  

- Mistä tiedetään, jos joku panee rahaa jollekin tilille, mihin se raha tulee käytetyksi.  

Koskenniemi tuo esiin sen, että terroristijärjestön määrittely on ongelmallista. Hänen mukaansa esimerkiksi YK:n pakotejärjestelmää hallinnoiva terrorismikomitea ei ole sidottu mihinkään muotoiltuun määritelmään. Hänestä esimerkiksi Hamas on leimattu kyseenalaisesti terroristijärjestöksi.  

Koskenniemen mukaan lisäksi esimerkiksi al-Qaidan ja Isisin reunamilla on paljon ihmisiä, joiden osallistuminen varsinaisiin terroritekoihin on epäselvää.  

Hän muistuttaa, että terrorijärjestöksi leimaamista käytetään aseena poliittisia vastustajia vastaan, sillä se mahdollistaa äärimmäisten keinojen käyttämisen ja ihmisoikeussopimusten sivuuttamisen.  

- Tänä päivänä ei ole sellaista konfliktia, jossa kumpikin osapuoli ei nimittäisi vastustajaa terroristiksi.  

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.