Mainos

Tiedustellaan, isketään ja lähdetään - tällainen on tyypillinen asuntomurtokeikka

Viime syksynä kahdentoista helsinkiläisen kerrostaloasunnon ovi repsotti auki, kun asukkaat palasivat kotiin asioiltaan. Paikkoja oli myllätty ja useimmista asunnoista oli hävinnyt omaisuutta tuhansien eurojen arvosta. 

Murrot tapahtuivat Itä-Pasilassa, Jätkäsaaressa, Arabiassa ja Lauttasaaressa vain muutaman päivän sisällä toisistaan. Murtokohteet valikoituivat samoista kerrostalorapuista.

– Asuntomurrot muokkautuvat usein sarjarikoksiksi, eli keikkoja tehdään iskutyylisesti useampi peräkkäin samalle alueelle, kertoo rikoskomisario Kari Pasanen keskusrikospoliisin valtakunnallisesta rikostiedustelukeskuksesta.

Murtomiehiä saivat saaliikseen muun muassa kannettavia tietokoneita, tabletteja, kameroita ja koruja. 

– Sitä omaisuutta anastetaan, mikä on helpointa muuttaa rahaksi. Harvoin omaisuuttaa varkaan omiin tarpeisiin viedään, Pasanen sanoo.

Karkeasti arvioiden noin puolet asuntomurroista on nykyisin suomalaisten tekijöiden käsialaa ja toisesta puolesta vastaavat ulkomailta tulevat murtoporukat. Viime syksyisestä murtosarjasta tuomittiin kaksi pohjoisafrikkalaista miestä, mikä on Suomessa melko harvinaista.

– Tyypillisestä ryhmät ovat lähtöisin Baltian maista tai Itä-Euroopasta, joissain harvinaisissa tapauksissa tekijät ovat olleet Pohjois-Afrikasta tai Etelä-Amerikasta, kuvaa rikoskomisario Jouni Niskanen Helsingin poliisilaitoksen päivittäisrikostutkinnan analyysiryhmästä.

Keikkapaikkoihin tutustutaan

Suomi on vain harvoin pääkohde murtovarkaille, vaan täällä käydään jossain vaiheessa Pohjoismaiden tai Euroopan-kiertuetta. Esimerkiksi syksyisestä murtosarjasta tuomittu nuorella miehellä oli sormenjälkiensä perusteella rikostaustaa ja useita henkilöllisyyksiä ympäri Eurooppaa.

– Keikat suunnitellaan etukäteen, niitä tehdään mahdollisimman monta mahdollisimman nopealla aikataululla ja sitten poistutaan maasta, Pasanen tiivistää kansainvälisten ryhmien työtavat.

Murtojen ennakkosuunnittelun tarkkuus vaihtelee ryhmittäin. Pasanen ei osaa sanoa, kuinka kiivaassa käytössä esimerkiksi netin kartta- tai katunäkymäpalvelut ovat, mutta keikkapaikkoihin käydään usein tutustumassa paikan päällä ennen iskua.

– Tiedustelu on hyvin helppoa arkipäivinä, kun ihmiset ovat töissä. Lisäksi on niin, että monilla on Suomessakin oma fikseri, joka kartoittaa esimerkiksi sopivia asuinalueita etukäteen, Pasanen sanoo.

Laajimmat poliisin tutkimat murtosarjat ovat käsittäneet kymmeniä murtoja, mutta tyypillisesti murtoja kirjataan yhdelle porukalle noin 10-20.

Helsingissä syksyllä toimineet murtomiehet saivat kontolleen 12 törkeää varkautta ja parin vuoden vankeustuomiot.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.