Mainos

Tiitisen listan oikeudenkäynti: Kuusitoista kiperää kysymystä suojelupoliisille

Suojelupoliisin apulaispäällikkö Petri Knape joutui Tiitisen listan oikeudenkäynnissä vastaamaan kaikkiaan kuutentoista kysymykseen. Osan esitti korkein hallinto-oikeus itse, osan listaa julkiseksi vaativa Nelosen uutisten toimittaja Susanna Reinboth.

Jutussa on kyse vuonna 1990 supon haltuun tulleen ns. Tiitisen listan julkisuudesta. Suojelupoliisi vaatii listaa salaiseksi ja Reinboth julkiseksi.

KHO:n kysymykset

Mikä on ollut Tiitisen listan laatimisen tarkoituksena?

Knape: Lista on tyypillstä tiedustelutietoa, jota turvallisuuspalvelut laativat. Tarkoituksena on ollut välittää tietoa ja osoittaa sellaisia tahoja, jotka ovat olleet stasin kanssa yhteyksissä, jotta voimme hoitaa täällä lakisääteistä tehtäväänsä

Tiitisen listan perusteella ei ole aloitettu varsinaista esitutkintaa. Ovatko listassa mainitut henkilöt tietoisia siitä, että he ovat listalla?

Knape: Eivät ole tietoisia.

Onko tietojenvaihdon luottamuksellisuudelle merkitystä sillä, millaisten tapahtumisen kautta lista on tullut Saksan viranomaisten haltuun?

Knape: Historiallista merkistystä on vaikea arvioida. Suojelupoliisi ei tiedä miten lista tai sen tiedot on hankittu. Sen tietää vain tiedot hankkinut taho. Yleisellä tasolla voi todeta, että tällaisissa tapauksissa voi olla myös tarve suojata tiedonhankintatapaa.

Se ei ole vain historiallinen lista. Me olemme vastaanottaneet sen Suomen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Se on tiedustelutiedon vaihtoa.

Lisää oikeudenkäynnistä

Lisää aiheesta

MTV3:n Stasi-sivusto

Tiitisen listasta tuli ikoni

Onko Tiitisen listan osalta menettely Suomessa ollut vastaanvanlaista kuin samanlaisessa tapauksessa muuton vain onko kyse yksittäistapauksesta?

Knape: Kyse ei ole yksittäistapauksesta, vaan rutiininomaisesta tietojenvaihdosta.

Onko listan laatimisen tarkoituksesta tai sen merkityksestä saatu uutta merkitystä sen jälkeen kun se arkistoitiin?

Knape: Mitään uutta tietoa listan tarkoituksesta tai merkityksestä ei ole saatu, eikä ole ollut tarpeen sitä selvittääkään.

Onko supo hyödyntänyt listaa vai onko se otettu vain vastaan säilytettäväksi?

Knape: Tiitisen lista on tiedusteluaineistoa. Se ei ole aiheuttanut erityisiä toimia, mutta tarpeen mukaan sitä voidaan tarkistaa.Tässä puhutaan vuodesta 1990 ja vuosien mittaan tarkistuksia on tehty. Lista ei ole aiheuttanut toimenpiteitä.Lista on tiedusteluaineistoa. Olemme tarkistaneet onko joku, joka on ollut muuten mielenkiinnon kohteena, tällä listalla. Listan merkitys ei ole kovin suuri.

Pidetäänkö enää mahdollisena, että listaa hyödynnettäisiin vastaisuudessa?

Knape: Täysin poissuljettua se ei ole, mutta ajankuluessa todennäköisyys vähenee.

Suojelupoliisi on esittänyt käsityksensä siitä, miten julkisuuspyyntöihin on suhtauduttu muissa maissa. Mihin perustuu supon käsitys, että tietoja ei ole muuallakaan annettu?

Knape: Me olemme kansainvälisessä tiedusteluyhteistyössä ja seuraamme muiden maiden tilannetta. Valitettavasti julkisuudessa on ollut vääriä käsityksiä. Tämän kaltainen aineisto ei ole julkista missään muussa maassa kuin Saksassa, jossa aineistoa on haluttu maan omien historiallisten syiden takia haluttu saattaa julkiseksi.

Nykysin supon asiakirjoihin liittyy salassapitomerkintöjä, kun aiemmin se on perustunut vain käytäntöön. Mikä on muutoksen syynä?

Knape: 90-luvun lopulla salassapitomerkintöjän kirjaaminen alkoi yleistyä. Tarkoituksena oli muistuttaa asiakirjoja käsitteleviä siitä, missä tarkoituksessa niitä on tehty. Merkintä on vain lisäinformaatiota.

Katsooko supo, että Rosenholtz-aineisto ja Tiitisen lista eroavat toisistaan?

Knape: Salassapidon arvioinnin näkökulmasta ne eivät eroa. Merkityksellä voi olla eroja.

Reinboth kysyy väliin: Mistä Rosenholtz-aineisto on tullut?

Knape: En näe, että tällä asialla on merkitystä tämän asian kannalta.En pysty tähän julkisesti vastaamaan.

Julkisuuslain mukaan salassapidettäviä ovat supon asiakirjat, joiden osalta ei ole ilmeistä että valtion turvallisuus vaarantuu. Millä perusteella kyse on valtion turvallisuuden ylläpitämisestä?

Knape: Kyse on vieraan valtion tiedustelupalvelun toimittamasta asiakirjasta. Se liittyy vastavakoilutoimintaan.

Onko asiakirjan sisällöllä merkitystä vai johtuuko vaarantuminen siitä, että kyse on luottamuksellisesta tietojenvaihdosta?

Knape: Kokonaisuudessa molempia näkökohtia on punnittava. Tämän asiakirjan osalta painaa enemmän luottamuksellisen tiedonvaihdon suojaaminen, ei niinkään asiakirjan sisältö.

Kuinka tuomioistuimen perusteluissa voidaan uskottavasti todeta, että luottamuksellisuus vaarantuu, jos asiakirjan sisällöllä ei ole merkitystä.

Knape: Kansainvälinen tiedustelutiedon vaihto perustuu osapuolten keskinäiseen luottamukseen ja sitä rakennetaan vuosikymmeniä. Tiedustelutiedon vaihto perustuu vapaaehtoisuuteen. Toista osapuolta ei voida pakottaa. Jos luottamus häiriintyy, kaikkea tietoa ei enää toimiteta. Se arviointi siitä mitä jää saamatta on mahdotonta. Keskinäinen luottamus on aivan keskeinen asia. Konkreettisten esimerkkien esittäminen avoimesti on mahdotonta.

Reinbothin kysymykset

Onko supo tiedustellut Saksan näkökulmaa?

Knape: Kunkin maan on kyettävä ratkaisemaan asiat oman maan toimesta. Olisi kohtuutonta kysyä saammeko sen luovuttaa. Tällaisten julkaisulupien pyytäminen ei ole tapana tiedustelupalvelujen kesken. Jo luvan pyytäminen saattaisi horjuttaa luottamusta.

Tämän prosessin osalta - johtuen julkisesta keskustelusta - olemme varmistaneet, että tässä suhteessa ei ole tapahtunut muutosta.

Milloin tällaista keskustelua on käyty ja onko se ollut kirjallista vai suullista?

Knape: Äskeinen vastaus oli se raja johon voimme mennä.

Tiedustelitteko nimenomaan Tiitisen listaa?

Knape: Olemme varmistaneet, että toisen osapuolen alkuasetelmat ja näkökulmat eivät ole muuttuneet.

Katso Jarkko Sipilän raportti

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.