Mainos

Tutkinnanjohtaja ja asianajaja ottivat yhteen Aarnio-salissa

Jari Aarnion puolustus ja jutun tutkintaa johtanut Jukka Haavisto ajautuivat ilmiriitaan, kun Aarnio käsittely jatkui Helsingin käräjäoikeudessa.

Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi kyseenalaisti Haaviston puolueettomuuden. 

- Katson, että olen täysin objektiivinen, Haavisto sanoi.

Aarnio-juttua puitiin 104:ttä päivää Helsingin käräjäoikeudessa. Haavistoa kuultiin siitä miten tutkinta alkoi ja eteni.

Tutkinnanjohtaja Haaviston ja asianajaja Leppiniemen välit vaikuttivat jäätäviltä.

- Te olette nyt siinä asemassa, että minä kysyn, Leppiniemi jyrähti eräässä vaiheessa.

- Mitä te kysytte minulta? tutkinnanjohtaja Haavisto kuittasi.

- Jos te jaksaisitte kuunnella.

Tunteet ovat nousseet pintaan Aarnio-oikeudenkäynnissä aina ajoittain, mutta tämä oli kuumimmasta päästä. Välillä salissa puhui neljäkin ihmistä yhtä aikaa, kun valtionsyyttäjä Jarmo Hirvonen ja käräjäoikeuden puheenjohtaja Sirkka Jäntti liittyivät mukaan.

Bodomkin esillä

Yksi leimahduksista syttyi, kun syyttäjä Hirvosen käsityksen mukaan Aarnion kertomukset ovat muuttuneet matkan varrella. Tästä Haavisto oli samaa mieltä.

Tämä johti pitkään riitelyyn siitä mitä pakkokeinoistunnossa ja oikeustalon käytävällä joulukuussa 2013 oli tapahtunut.

Leppiniemellä niin sanotusti keitti yli, kun Haavisto väitti Leppiniemen käytäväkeskustelussa todenneen, ettei puolustus vastustaisi vangitsemisvaatimusta virkarikoksesta.

Asianajajan mukaan tutkinnanjohtaja väitti siis Aarnion tunnustaneen jonkun rikoksen.

- Puolustus on kiistänyt kaiken ja koko ajan. 

Kiukusta puhissut Leppiniemi vertasi tilannetta Bodom-juttuun, jossa muun näytön rapistessa syyttäjä toi saliin poliisin, joka väitti syytetyn tunnustaneen teon. Leppiniemi toimi tuolloin kolmoismurhasta syytetyn avustajana. 

Puolueellista?

Puolustuksen käsityksen mukaan tutkinta on ollut puolueellista ja Aarniota vastaan koko ajan. Haavistolta tentattiin sitä miten hän päätyi juttuun mukaan.

Aarnion puolustus ihmetteli miksi Haavisto päätyi jutun tutkinnanjohtajaksi, vaikka hän ei vuonna 2013 ollut poliisirikostutkija.

- Ajattelin, että se liittyi minun ammattitaitooni. Ei sitä arvalla vedetty.

- Minut on opetettu siihen, että jos kysytään, niin suostutaan jos ei ole erityisiä syitä. Työasiat eivät ole haluamisasioita.

Haavistoa pyysi tehtävään toinen tutkinnanjohtaja Krista Soukola.

Haaviston mukaan sääntöjen mukaan Vantaan syyttäjävirasto tutkii Helsingin poliisin epäillyt rikokset.

- En tunne Aarniota, Haavisto totesi.

Haavisto toimi toisena syyttäjänä Aarnion ensimmäisessä virkarikosjutussa viime vuosikymmenen lopussa. Tuolloin Aarniota epäiltiin virkarikoksista ja syytteet hylättiin.

Jäikö jotain hampaankoloon? valtionsyyttäjä Hirvonen kysyi.

- Ei jäänyt. Miksi ihmeessä olisi jäänyt. Jos tuollaisista sakkojutuista jäisi, niin pitäisi vaihtaa alaa.

Aarnion asianajaja Leppiniemi kysyi ymmärtääkö Haavisto, että kun hän oli syyttäjänä vanhassa jutussa niin hän ei voi olla objektiivinen poliisirikoksen tutkinnanjohtajana.

- En ymmärrä.

Haaviston mukaan vanhemmassa jutussa syyttäminen ei vaikuttanut uuteen juttuun.

Haavisto kertoi, että vanhasta jutusta jäi mieleen se, että Aarnio kertoi olevansa hallinnollinen päällikkö ja syytteet pitkälti hylättiin sen takia.

Tässä oikeudenkäynnissä Aarnio on kertonut olleensa paljon operaatioissa mukana.

Miksi krp?

Haavisto selvitti myös sitä miksi krp tuli jutun tutkintaan. Alkuvaiheessa oli pohdittu sitä olisiko hyvä jos tutkinnassa olisi poliiseja eri puolilta, mutta käytännössä sellainen on Haaviston mukaan osoittautunut esimerkiksi palaverien järjestämisessä. Poliisi myös päättää kuinka paljon resursseja on käytössä.

- Se on käytännössä hankalaa, jos pitää sopia seitsemän poliisilaitoksen kanssa.

Haaviston mukaan resurssien takia vaihtoehtoja oli kaksi: keskusrikospoliisi ja Helsingin poliisi.

Enimmillään tutkinnassa oli mukana satakunta poliisia.

Oletteko vaikuttaneet siihen keitä tutkijoita juttuun on nimetty? Leppiniemi kysyi.

- Olen halunnut parhaat mahdolliset tutkijat. Tässä on ollut erinomaisia tutkijoita. Heille voi välittää kiitokset edelleen.

Miksi Rabbe von Hertzen ollut tutkinnassa mukana, vaikka nimenomaan puolustus on pyytänyt ettei hän olisi mukana? Leppiniemi kysyi. Istunnoissa puolustus on nimennyt ylikomisarion Aarnion julkiseksi vihamieheksi.

- Hän on ollut mukana selvittävässä epäselviä varoja. En voi hänen ammattitaitoaan siinä moittia. Minulle ei ole tullut mitään asiaa esiin miksei hän voisi olla mukana.

Miksi poliisijohto sivuutettiin asiassa? Malmin naisen asianajaja Jukka-Pekka Hippi kysyi.

- Siinä oli kertomusten mukaan epäselvää, ketkä henkilöt liittyisivät asiaan.

Haavisto ei halunnut vastata tähän laajemmin julkisessa osassa.

Tämä vastaus kuitenkin riitti Hipille, eikä asiaa puitu salaisesti. 

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.