Mainos

"Vääryttä oikeuden valekaavussa" - KHO:n ajokieltopäätös saa ankaraa arvostelua

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ajokieltopäätös saa voimakasta kritiikkiä emeritusprofessori Jyrki Virolaiselta. Hän käsittelee asiaa lakipiireissä suositussa blogissaan. Virolaisen mukaan korkeimman hallinto-oikeuden ei olisi pitänyt sivuuttaa syyllisyyskysymystä viime viikolla antamassaan päätöksessä.

KHO katsoi, ettei sen tarvitse tutkia ajokiellon määräämisen perusteena olevien lainvoimaisten rikesakkopäätösten oikeellisuutta. Turkulainen mies oli valittanut siitä, että hän ei ollut ajanut kolmesta ylinopeudesta ensimmäistä, vaikka oli ystävänsä puolesta maksanutkin sakon. Tästä oli todisteena liikennekameran valokuva.

Lisää aiheesta:

Uutinen 14.10: KHO: Totuudella ei merkitystä – ajokiellon voi määrätä silti

Jarkko Sipilän Elinkautinen-blogi: KHO:n pelottava päätös

Jyrki Virolaisen blogi: Vääryyttä oikeuden valekaavussa?

Ajokielto edellyttää kolmea ylinopeutta vuoden sisällä, mutta mies oli syyllistynyt siihen vain kahdesti. Kolmas ylinopeus oli päätynyt rekisteriin maksun takia, eikä KHO halunnut tutkia tätä. Turun hallinto-oikeus oli hyväksynyt miehen valituksen ja KHO:ssa ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen.

KHO totesi, että ratkaisevaa on lainvoimaisista rikesakkopäätöksistä rekisteriin tehdyt merkinnät. Ajo-oikeusasiassa ei ole kyse enää syyllisyyden selvittämisestä.

Päätös on herättänyt kummastusta sosiaalisessa mediassa. Monet kirjoittajat ovat pitäneet sitä oikeustajunsa vastaisena.

Virolainen eri mieltä

Emeritusprofessori Virolainen analysoi päätöksen tekstissään perinpohjaisesti ja lopulta suomii korkeinta hallinto-oikeutta kovin sanoin.

- Poliisihallitus ja sen ohjeita myötäilevä korkein hallinto-oikeus viis veisaavat oikeutta hakevien valittajien oikeusturvasta tai totuudesta, sillä niille on tärkeintä, että järjestelmä toimii ja muotomääräyksiä noudatetaan prikulleen. Järjestelmän toimivuus, tehokkuus ja ennakoitavuus eli tässä mielessä oikeusvarmuus on KHO:n mukaan tärkeämpi tavoite kuin yksityisen ihmisen oikeusturva ja oikeuksiin pääseminen, Virolainen sivaltaa.

-KHO:n päätös on hyvä esimerkki siitä, miten legalismi eli lakiuskollisuus edelleen hallitsee suomalaista lainkäyttöä ja lain tulkintaa. Oikeudellisessa päätöksenteossa ja argumentaatiossa legalismi johtaa, kuten KHO:n päätöksen perusteluista ilmenee, muodollisten seikkojen ja formaalisten näkökohtien painottamiseen sisällöllisten näkökohtien ja asia-argumenttien kustannuksella.

Prosessioikeuden emeritusprofessorin mukaan KHO olisi voinut ja sen olisi pitänyt tutkia myös syyllisyyskysymys, koska sitä ei ollut automatisoidun rikesakkojärjestelmän puitteissa koskaan todellisuudessa selvitetty.

- Legalistisessa laintulkinnassa tärkeintä ei ole niinkään oikea lopputulos, vaan se, että lain sanamuotoa ja kirjainta sekä muotomääräyksiä noudatetaan mahdollisimman tarkasti.

- Tämänkin tapauksen yhteydessä mieleen hiipii epäily, jota olen joutunut KHO:n ratkaisujen kommentoinnin yhteydessä jo usein toistamaan: Onko hallintolainkäyttö ja erityisesti KHO:n lainkäyttö vain hallinnon jatketta? Tässä tapauksessa siis poliisihallinnon.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.