Mainos

Vankeutta vainoamisesta: Soitti ex-tyttöystävälle yli 1 400 puhelua

Mies piinasi entistä kumppaniaan puolen vuoden ajan. Hän seurasi naista ajamalla autolla ja rullaluistelemalla toistuvasti tämän asunnon ohi. Mies ajoi usein naisen perässä tämän mennessä töihin. Kauppareissuillakaan tai ravintolassa hän ei jättänyt naista rauhaan. Mies myös lähetti naiselle useita osin uhkaavia tekstiviestejä. Nainen pelkäsi ja ahdistui. Hän joutui sairauslomalle.

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi miehen vainoamisesta 40 päiväsakkoon. Vuosi sitten rangaistavaksi teoksi tulleesta vainoamisesta annettiin ensimmäisen vuoden aikana parikymmentä tuomiota. Oikeusrekisterikeskuksen keräämät tuomiot osoittavat, että suurin osa rangaistuksista oli sakkoja tai ehdollista vankeutta.  

Kaikki tuomitut olivat miehiä. Heistä suurin osa tuomittiin samalla myös muista rikoksista, kuten lähestymiskiellon tai kotirauhan rikkomisesta.   

 1 400 puhelua kolmen kuukauden aikana


-Mies vainosi ex-tyttöystäväänsä kuukauden ajan puheluin, tekstiviestein ja seuraamalla tätä työpaikalle. Naisen työpaikalla kiristettiin turvajärjestelyjä ja nainen hankki kotiinsa hälytysjärjestelmän. Mies tuomittiin vainoamisesta ja laittomista uhkauksista 70 päiväsakkoon.

-Mies seurasi, tarkkaili ja otti jatkuvasti yhteyttä entiseen naisystäväänsä, vaikka mies oli määrätty lähestymiskieltoon. Mies esimerkiksi soitti yli 1400 puhelua noin kolmen kuukauden aikana. Hän sai 5 kuukautta ehdotonta vankeutta kahdesta vainoamisrikoksesta, useista lähestymiskiellon rikkomisista sekä laittomasta uhkauksesta.

-Mies sai käräjillä kolmen kuukauden vankeuden sijaan 90 tuntia yhdyskuntapalvelua sen jälkeen, kun oli syyllistynyt poliisin ja virkamiehen vainoamiseen sekä laittomiin uhkauksiin. Mies lähetti heille uhkaavia ja herjaavia tekstiviestejä. Motiivina oli kosto mieheen kohdistuneesta rikosasian tutkinnasta.

-Mies vainosi parturiaan. Mies odotti naista työpaikan ulkopuolella, kävi naisen kotiovella, vei naiselle ruokaa töihin ja meni samalle spinningtunnille kuin nainen. Mies tuomittiin 30 päiväsakkoon.  

(MTV Uutiset - STT)   

 
Väkivaltaa ja sen uhkaa kokeneiden parissa työskentelevät järjestöt pitävät annettuja tuomioita varsin lievinä. Niiden mielestä tämä kertoo siitä, että henkistä väkivaltaa ei vieläkään oteta tosissaan.

– Meillä on totuttu laskemaan mustelmien määrää, vaikka vainoamisen aiheuttama ahdistus, stressi ja pelko voivat saada uhrin täydelliseen umpikujaan, harmittelee Naisten Linjan toiminnanjohtaja Pia Puu Oksanen.

– Tässä tarvitaan asenteen muutosta, toteaa Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Riitta Särkelä.

Sama mies kahdesti tuomiolla

Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta sanoo, että käräjäoikeuksien tuomiot vainoamisesta vaikuttavat olevan linjassa rangaistusasteikon kanssa. Vainoamisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

– Vainoamisesta ei ole törkeää tekomuotoa, joten se on ehkä omiaan ohjaamaan rangaistuskäytäntöä asteikon alapäähän.  

Tapani on samaa mieltä järjestöjen kanssa siitä, että laissa ei arvoteta henkistä ja ruumiillista väkivaltaa samalla tavalla. Hän ei usko, että kovimmillakaan tuomioilla olisi merkittävää pelotevaikutusta, joka saisi vainoajan perääntymään.

Ainakaan savolaismies ei ottanut opikseen vainoamistuomiosta, jonka hän sai ensimmäisenä Suomessa. Mies tuomittiin 130 tunniksi yhdyskuntapalveluun sen jälkeen, kun oli lähettänyt naiselle yli tuhat tekstiviestiä, heitellyt lunta naisen asunnon ikkunaan ja vienyt makeisia kuistille. Vainoamisen lisäksi tuomio tuli muun muassa lähestymiskiellon rikkomisesta.

Tämän vuoden alussa mies tuomittiin toistamiseen vainoamisesta. Rangaistusta määrätessään oikeus otti huomioon, että mies jatkoi naisen häirintää varsin pian edellisen tuomion jälkeen. Mies sai 60 päiväsakkoa. Siihen sisältyivät tuomiot myös kotirauhan ja lähestymiskiellon rikkomisista.

Yli 600 rikosilmoitusta

Ensi- ja turvakotien liitto sekä Naisten Linja tähdentävät vainoamisen kriminalisoinnin tärkeyttä. Riitta Särkelän mukaan uusi laki on selkeä signaali yhteiskunnalta siitä, ettei vainoamista hyväksytä.

– Vainoaminen synnyttää häpeää ja syyllisyyttä. Siihen ei tarvitse suostua.  

Pia Puu Oksasen mukaan vainoaminen on yleistä. Siitä kertovat muun muassa Poliisiammattikorkeakoulun tilastot, joiden mukaan vainoamisesta kirjattiin viime vuonna yli 630 rikosilmoitusta. Määrä on kaksi kertaa suurempi kuin poliisin arvioima luku lain valmisteluvaiheessa.

Vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti esimerkiksi uhkaamalla tai seuraamalla vainoaa toista ja aiheuttaa vainotussa pelkoa tai ahdistusta. 

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.