Mainos

Vankilan apulaisjohtaja: ”Välitin Aarniolle tietoja turvallisuusuhista”

Jokelan vankilan apulaisjohtaja ei nähnyt mitään väärää siinä, että hän välitti tietoja Jokelan vankilasta suoraan Jari Aarniolle.

Aarnio-vyyhdissä on maanantaina 48. käsittelypäivä. Salissa puidaan sitä, että Jokelan vankilan apulaisjohtajan Jarmo Salmisen epäillään vuotaneen Jari Aarniolle tietoja vankilasta.

Syytteiden mukaan apulaisjohtaja välitti Aarniolle tietoja nimenomaan krp:n tutkiman tynnyrijutun epäiltyjen puheluista ja tapaamisista.

Apulaisjohtajaa syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta ja viidestä virkasalaisuuden rikkomisesta. Apulaisjohtaja kiistää syytteet.

”Yhteistyö päivittäistä”

- Vankilan yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on päivittäistä. Se on erittäin tärkeä osa-alue. Yhteistyö on tietojen välittämistä, hän kertoi yleisemmin tietojenvaihdosta.

- Useimmiten niin, että meillä on joku tutkintavankina ja tulee tietoa joka liittyy rikokseen. Voi olla myös niin, että vankilassa suunnitellaan uusia rikoksia. Yhtenä osa-alueena on myös vankien turvattomuus. Mitä enemmän on järjestäytynyttä rikollisuutta, sitä enemmän on painostusta, Salminen selvitti.

Salmisen mukaan vankilasta välitetään suoraan tietoa krp:lle ptr-yhteistyön merkeissä. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi listat henkilöistä, jotka käyvät vankilassa tapaamassa vankeja.

Salmisen mukaan tietojenvaihdosta ei ole ollut mitään erityistä ohjetta.

- Kun on pitkään virassa, niin muodostuu tiettyjä tapoja toimia. Se on yksinkertaista, kun soitetaan: ”Moro, tällaista tietoa on. Kiinnostaako?”

Salmisen mukaan vankiloissa on paljon tietoa, jota ei osata pyytää.

- Eniten vankeja on ollut RHU:lla, joten eniten yhteistyötä on siihen suuntaan. Usein olen välittänyt tietoja Jari Aarniolle.

Salminen kertoi olevansa Aarnion kanssa perhetuttu.

”Näin palvellaan kgp:tä!”

Aarniolle tietoa meni kuitenkin suorempaa reittiä kuin ptr-yhteistyön välityksellä.

Salminen lähetti Aarniolle tietoja tynnyrijutussa vangittujen puheluista hovioikeuskäsittelyn alla 2013. Viestin liitetekstinä oli: ”Näin palvellaan kgp:tä!”.

Kgp - ja toisinaan myös kgb - viittasi sähköposteissa ja tekstiviesteissä krp:hen. Aarnio sai siis samat tiedot kuin keskusrikospoliisi.

Syyttäjä Mikko Männikön mukaan Aarnio ei olisi saanut välittää tietoja krp:n tutkiman tynnyrijutussa vangittujen puheluista.

Salmisen mukaan tietojen lähettäminen nivoutui tynnyrijutussa tuomitun Raine Sievälän aiempaan pahoinpitelyyn.

- Oli mahdollista, että joku olisi ollut uhka, Salminen sanoi.

Hänen mukaansa tiedot eivät liittyneet krp:n tutkintaan ja Helsingin huumepoliisi oli huolestunut Sievälän turvallisuudesta.

Salissa kuultiin myös Aarniota.

- Tilanne oli sellainen, että Sievälä oli Jokelan vankilassa. Häneen kohdistui uhka ja Salminen oli vakiintuneen käytännön myötä meihin yhteydessä. Täysin normaali ja oikea toimenpide.

- Miksi mulle? Aarnio kysyi itseltään ja vastasi. - Salmisen ei tarvitse miettiä kuka asiaa hoitaa, vaan mun tehtävä on jyvittää tiedot, niille joille kuuluu.

Aarnio huomautti, että puhelintiedoista paljastui olennainen seikka. - Kun yhdeltä ei ollut puhelintietoja, niin näytti siltä, että linnassa kännykkä.

Tieto tapaamisesta

Salminen kertoi Aarniolle myös krp:n tutkijan käyneen toukokuussa 2013 tapaamassa vankilassa tynnyriepäiltyjä.

Miksi ilmoitit Aarniolle, että krp:n tutkija tuli vankilaan? syyttäjä Männikkö kysyi.

- Pääpointtina oli se, että Sievälä oli hermostunut siitä. Hänellä oli uhkia ja jos Sievälä käy kuumana niin ei tietoa mitä hän tekee. Siitä ilmoitin Jarille.

- Tiedän hyvin vähän siitä mitä poliisi tekee ja tietää. En pysty tekemään tilannearviota siitä mikä tärkeää. Ei ole kokonaiskuvaa.

Te olette siis laittaneet tietoa tietämättä mikä tärkeää? Männikkö jatkoi.

- En voi tietää mikä tärkeää. Jos jätän antamatta tiedon, joka osoittautuu tärkeäksi, niin olen mokannut virkatehtävässä.

Kerroitteko krp:lle?

- En. En pitänyt sitä tärkeänä.

Kerroitteko krp:n tutkijalle uhista?

- En tarkkaan muista.

Tarkisti Saaran tiedot

Salmista syytetään myös siitä, että hän välitti Aarniolle tiedon siitä, kun Sievälä ja toinen tynnyrijutun mies siirrettiin Espoon poliisivankilaan.

Nämäkin liittyivät Salmisen ja Aarnion mukaan turvallisuusuhkiin.

Apulaisjohtajan epäillään myös tarkistaneen vankilan turvallisuustietorekisteristä ns. "Saara"-prostituoidun tiedot syyskuussa 2013, kun Helsingin Sanomat julkaisi hänen haastattelunsa. Aarnio oli tuolloin käynyt ensimmäisissä kuulusteluissa.

Tietoja rekisterissä ei ollut.

Syyttäjä Männikkö epäili, että apulaisjohtaja haki rekisteristä asioita, joita olisi ollut mehevää paljastaa.

Salmisen mukaan kyse oli mahdollisesta uhasta Sievälää ja Aarniota kohtaan.

- Jos ei tällaisessa asiassa virassaolevaa poliisimiestä jeesaisi, niin aika ihmeellistä se olisi.

Syyttäjä kysyi tarkemmin millaisesta uhasta Aarniota kohtaan oli kyse, mutta apulaisjohtaja sanoi avaavansa asiaa salaisessa osassa.

Aarnio arveli, että Salminen halusi tarkistaa oliko nainen käynyt tapaamassa jotain vankia. Aarnio muistutti naisen hankkineen 1990-luvulla tietoja ns. poliisien tappolista -jutussa, jota aikanaan johdettiin Sörkan vankilasta.

- Kun tällainen lävähtää yht' äkkiä eetteriin, niin kaikki miettii mitä mahtaa tulla nyt, Aarnio totesi.

Juttua käsiteltiin osin suljetuin ovin.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.