Mainos

Vankilan karu arki: Pian vangit vartioivat vankeja

– Tällä hetkellä Hämeenlinnan vankilassa on osastoja, joissa ei ole jatkuvasti läsnä vartijoita. Aiemmin yhtä vartijaa kohti oli osastolla 15 vankia, nyt voi olla 30, kertoo vankilanjohtaja Samuli Laulumaa.

Suomen vankiloissa eletään nyt talouskurimuksessa. Säästöjä on tehty viime vuosina useaan otteeseen ja vuoteen 2016 mennessä tarkoituksena on vähentää 200 henkilötyövuotta lisää.

Uudet säästöt hermostuttavat. Jo nyt joissain vankiloissa mennään riskirajoilla.

VÄKIVALTATILANTEITA HARVOIN

- Vaikka osassa vankiloissa pelätään resurssipulan aiheuttavan väkivallan uhkaa, ovat väkivaltatilanteet vankiloissa harvinaisia.

- Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankiloiden terveydenhuoltohenkilökunta havaitsee 50-60 väkivaltatapausta vuodessa.

- 2000-luvulla henkirikoksia vankiloissa on tapahtunut kolmesti.

- Viimeisin tapaus sattui torstaina, kun 50-vuotias miesvanki surmattiin Riihimäen vankilassa.

- Rikosseuraamuslaitos on sanonut, että resurssipulalla ei ole mitään tekemistä tämän surman kanssa.

– Riskitilanteita on syntynyt, mutta toistaiseksi on selvitty onnella ja ammattitaidolla. Muutama paha tapaus on ollut, sanoo puolestaan Vantaan vankilanjohtaja Tuomo Junkkari.

Hämeenlinnan vankilan Laulumaa arvioi, että toimintatavat Suomen suljetuissa vankiloissa alkavat muistuttaa itäeurooppalaista mallia, jos vankiluku nousee tai henkilökuntaa joudutaan edelleen vähentämään.

– Itäeurooppalaisissa vankiloissa on vähän henkilökuntaa, mutta tiukempi kuri. Siellä vangit vastaavat myös itse siitä, että ryhmä noudattaa ryhmän sääntöjä. Tällainen kapo-järjestelmä olisi paluuta vanhaan.

Kapo-järjestelmä on saanut nimensä toisen maailmansodan aikaan, kun keskitysleireillä joillekin vangeille annettiin vartijavangin titteli.

Vankiloissa järjestelmällä tarkoitetaan sitä, että yksi vangeista ottaa johtajan roolin ja ryhmälle muodostuu tarkka hierarkia. Valta siirtyy siis vankilan henkilökunnalta vangeille itselleen.

– Tämä on nykykäsityksen ja meidän toimintastrategian vastaista, vaikka ilmituleva väkivalta saattaisi jopa vähentyä.

Henkilöstöllä 12 000 ylityötuntia

Valvontaa enemmän säästöt ovat kurittaneet vangeille kohdistettua toimintaa.

– Kun vankitoiminnoista karsitaan, vankiryhmät jäävät selleihinsä. Toimettomuus lisää levottomuutta. Niin sanottuja vaarallisia uhkatilanteita ei ole ollut, mutta uhka kasvaa, arvioi Keravan vankilanjohtaja Timo Koivuniemi.

Säästöjä on jouduttu tekemään esimerkiksi päihdekuntoutuksesta, työtoiminnasta ja opetuksesta.

– Vankien kuntoutustoimet, ohjelmat sekä muu aktiivitoiminta vähenee. Mikäli henkilökunnan läsnäolo osastoilla vähenee, saavat epätoivotut alakulttuurit entistä enemmän valtaa, sanoo vankilanjohtaja Taina Nummela Vaasan vankilasta.

Yleinen viesti vankiloista on, että henkilökunta joutuu työskentelemään äärirajoilla. Toisaalta vaikea tilanne on johtanut uusien toimintatapojen käyttöönottoon, esimerkiksi Hämeenlinnan vankilassa käytetään eläkkeellä olevia vartijoita tilapäisapuna ja kuntouttavien vankitoimintojen ohjaajia on siirretty vartiointiin.

Vantaan vankilassa taas teetettiin henkilökunnalla viime vuonna 12 000 tuntia ylitöitä. Samalla vartijoita on jouduttu käyttämään vankikuljetuksissa.

– Silloin osastot ovat vajaamiehitettyjä tai osan aikaa ilman vartiointia. Vankilassa on tällä hetkellä 7-9 hengen vajaamiehitys, vankilanjohtaja Junkkari sanoo.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.