Mainos

Vankiloiden turvallisuus vaihtelee

Suomalaisten vankiloiden turvallisuus on hyvällä tasolla, mutta käytännöt vaihtelevat. Ongelmana on mm. se, että vankilarakennuksista osa on hyvin vanhoja. Myös vankien jengiytyminen aiheuttaa pulmia.

YK:n yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutin (HEUNI) erikoissuunnittelija Mika Junninen haastatteli kesällä 2007 koko rikosseuraamusalaa koskevan turvallisuusstrategiatyön taustatutkimukseensa Suomalaisten vankiloiden turvallisuudesta 33 henkilöä, joista 27 oli Vankeinhoitolaitoksen virkamiehiä eri puolilta Suomea. Lisäksi haastateltiin kuutta vankia.

Raportissa on käyty läpi ongelmia ja eri vankiloiden turvakäytäntöjä.

Lue tästä lisää vankiloiden pelkääjistä:

Paot harvinaisia

Vankilapaot ovat melko harvinaisia, eikä niitä pidetä erityisenä uhkana. Jokelassa kaksi venäläisvankia onnistui karkaamaan, kun kaikki vankilan turvallisuuslaitteet olivat pimeänä ukkosen vuoksi.

Panttivankitilanteita ei 2000-luvulla ole ollut. Lokakuussa 2005 Riihimäen vangit mellakoivat ja särkivät sellejään vankilan johdon kiristettyä turvallisuuskäytäntöjä.

Sen jälkeen Oulun vankilassa särjettiin seitsemän selliä. Pelson vankilassa on rekisteröity ”mellakanuhka” ja Kylmäkoskella vahvasti varustautuneet vartijat lopettivat mellakan alkuunsa.

Pommiuhkia on saanut useampi vankila, mutta useimmiten ne ovat aiheettomia. Riihimäelle yritettiin salakuljettaa räjähteitä ja Konnunsuolla räjäytettiin pommi.

Paloturvallisuutta ei Junnisen raportissa ole käsitelty, vaan siitä on laadittu erillinen raportti.

Muutama erityistarkastus vuodessa

Raporttiin haastateltujen mukaan vankiloissa tehdään vuosittain 2-3 erityistarkastusta, jolloin vankila tutkitaan perusteellisesti. Tarkastuksissa löytyy pääasiassa matkapuhelimia, sim-kortteja, lyömäaseita, teräaseita, tatuointivälineitä ja luvattomia lääkkeitä.

Avovankiloissa puhelimia saattaa löytyä kymmenenkin kerralla, suljetuissa laitoksissa vähemmän. Löytynyt puhelin tarkoittaa avolaitospaikan menetystä.

Kunto vaihtelee

Raportin mukaan vankiloiden rakenteellinen kunto vaihtelee. Uusimmissa vankiloissa turvaratkaisut ovat paremmat kuin vanhoissa. Raportissa tosin moititaan Turun uuden vankilan turvaosaston sijoittamista porttirakennuksen vankiosastoon.

- Turvallisuuden kannalta uusi turvaosasto on vankilan haavoittumimmassa ja turvallisuusstasoltaan heikoimmassa kohdassa vankilan uloimpana saarekkeena, raportti kritisoi.

Yhtenä ongelmana vanhojen vankiloiden korjaamisessa on museovirasto, joka rajoittaa ulkoasun muuttamista turvallisuuden kustannuksella. Haastateltujen mukaan taas vankilarakennukset omistavaa Senaatti-kiinteistöjä ei kiinnosta vankiloiden turvallisuus, vaan mahdollisimman suuri vuokratuotto.

Osastointi paras keino

Vankilaturvallisuuden kulmakivi on osastointi. Pienillä osastoilla vangit voidaan erotella toistensa kanssa toimeentuleviin ryhmiin. Isot usean kymmenen vangin osastot sen sijaan ovat ongelma.

Rikossäännöksiä uusitaan

Joissain vankiloissa vähemmistöt tulevat toimeen normaaleilla osastoilla, mutta toisissa taloissa kaikki poikkeavat vankiryhmät – etniset vähemmistöt, seksuaalirikolliset, velkaiset yms – ovat omilla osastoillaan.

Erillään pidettävien ryhmien ruokailujen ja ulkoilujen järjestäminen aiheuttaa vaivaa.

Ongelma on myös jatkuva yliasuttaminen. Jo sellitoverin kuorsaaminen saattaa aiheuttaa pulmia. Pahimmillaan vankiloiden täyttöaste on ollut 200 prosenttia eli linnassa on ollut kaksi kertaa suunniteltua suurempi vankimäärä.

Ruokailun suhteen käytännöt vaihtelevat. Joissain vankiloissa syödään selleissä, mutta toisissa ruokaloissa. Osassa vankiloissa on käytössä kertakäyttöhaarukat ja –veitset, mutta esimerkiksi Mikkelin vankilassa vangit saavat säilyttää metallisia ruokailuvälineitä selleissään eikä siitä ole aiheutunut ongelmia.

Tekniikassa eroja

Vankiloiden kameravalvonta on lisääntynyt, mutta raportin mukaan taso vaihtelee. Jokelan vankilan ruokailussa 2007 tapahtunut puukotus tehtiin juuri siinä kohdassa, joka on kameroiden katveessa. Myös hälytysjärjestelmissä on eroja.

Korkean turvallisuuden suljetuissa vankiloissa on käytössä ruuti-, kaasu- ja sähköaseet sekä käsiraudat, kilvet ja muut voimankäyttövälineet. Raportin mukaan näiden käyttöön on olemassa riittävä taito ja valmius.

Monien haastattelujen mukaan turvallisuusasioita ei saa korostaa liikaa. Vankiloista ei haastateltujen mukaan haluta tehdä ”pulloja”, joiden hallitsematon räjähtäminen voisi aiheuttaa vakavia ongelmia.

Vankilat jengiytyvät

Vankien kunto ja rikosten luonne vaihtelevat myös suuresti. Tutkimukseen haastateltujen mukaan 2000-luvun kasvava kehityssuunta on ollut vankien huonontunut fyysinen ja henkinen kunto heidän tullessaan vankilaan. Mitä huonommassa kunnossa vangit ovat, sitä suuremmaksi koetaan riski vankilan sisäiselle turvallisuudelle.

Toinen esiin tullut huolenaihe oli, miten kasvava jengiytyminen vaikuttaa vankiloiden turvallisuuteen jatkossa. Jengien jäsenet pyrkivät hallitsemaan vankilan järjestystä uhkailemalla ja painostamalla muita vankeja ja henkilökuntaa omaa vankeusajan mukavuuttaan ja rikosten jatkamista silmälläpitäen.

Haastateltujen mukaan 90 prosenttia vangeista haluaa suorittaa tuomionsa moitteetta ja huomiotta. Loput sen sijaan aiheuttavat paljon työtä.

Työmäärän kasvaessa vankiloiden henkilökunta haastattelujen mukaan stressaantuu ja väsyy entistä enemmän. Ongelmia ja osittaista motivaatiokatoa ovat aiheuttaneet myös vankeinhoidon viime vuosien suuret rakenteelliset muutokset ja oman työnkuvan muuttuminen. Koetaan, että paperitöiltä jää entistä vähemmän aikaa käytännön vankeinhoitotyöhön, mikä etäännyttää vankilaturvallisuuden arjesta ja käytännöistä.

(MTV3)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.