Mainos

7, 35, 82–86 – Mitä Kreikalle myönnettävät miljardit ovat ja mihin ne palavat?

Kreikka-uutisointi vilisee miljardilukuja niin, että kovapäisempääkin huimaa. MTV Uutiset selittää, miten eri miljardiluvut on korvamerkitty.

Aloitetaan viime yöstä, jolloin Kreikka hyväksyi lakiuudistukset selvin äänin. Tämä on kuitenkin vasta yksi monista askelista, joilla Kreikalle voitaisiin myöntää kolmas lainaohjelma, jonka suuruudeksi on spekuloitu 82–86 miljardia euroa.

Ennen sitä on monta asiaa, jotka voivat mennä pieleen. Tänään EU-jäsenmaissa ratkaistaan Kreikalle erittäin keskeisen 7 miljardin euron hätälainan kohtalo.

7 miljardin hätälaina on tarkoitettu siihen, että Kreikka pystyisi sovittamaan erääntyvät velkansa Euroopan keskuspankille (EKP) ja Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF). Jos Kreikka ei pysty maksamaan velkaansa EKP:lle, ei se voi päästä EKP:n lainaohjelmaan.

Tämä taas tarkoittaisi Kreikan lähes varmaa eroa yhteisvaluutta eurosta.

Kreikan on siis tarkoitus selvitä 7 miljardin siltarahoituksella elokuun puoliväliin asti. Jollei kolmas lainaohjelma ole vielä silloin valmis, tulee ajankohtaiseksi päättää Kreikalle myönnettävästä 5 miljardin siltarahoituksesta, jolla edelleen maksettaisiin velkarästejä.

Kreikan tukiatlas:

7 miljardia

Tänään pyritään ratkaisemaan, saako Kreikka seitsemän miljardin euron niin kutsutun siltarahoituksen tai hätälainan. Tällä summalla on tarkoitus ainoastaan maksaa velkojille, siis Euroopan keskuspankille (EKP) ja Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) erääntyviä velkoja. Jos EKP:n laina jää maksamatta, se ei voi myöntää Kreikalle hätälainaa.

82–86 miljardia

Erilaiset miljardiluvut ovat vilisseet julkisuudessa siitä, mikä tulisi lopulta olemaan EKP:n Kreikalle myöntämän lainan suuruus. Tällä hetkellä luku on vakiintunut 82–86 miljardiin euroon. Tämä olisi kolmannen lainaohjelman suuruus. Lainaohjelma käynnistyy ainoastaan, jos Kreikka hyväksyy kaikki velkojien asettamat erittäin koviksi luonnehditut ehdot.

Kreikan viime yön äänestys koski ainoastaan Kreikalle asetetuista ehdoista ensimmäistä, lakiuudistuksia. Kreikan parlamentti kokoontuu uudelleen ensi viikon maanantaina äänestämään lukuisista ehdoista, joita sille on asetettu. 

Vasta tämän jälkeen asia siirtyy jälleen euroryhmän käsiteltäväksi ja neuvottelut Kreikan kolmannesta lainaohjelmasta voivat alkaa.

35 miljardia

EU-komissio esitti eilen, että Kreikalle voitaisi myöntää 35 miljardin euron lisätuki. Kyse on siis Kreikalle kaavaillun 86 miljardin lainapaketin lisäksi maksettavasta tuesta. Näillä rahoilla olisi tarkoitus tukea Kreikan taloutta eikä vain lyhentää velkoja.

On huomattava, että tämä tuki on tarkoitettu tukemaan kolmatta lainaohjelmaa. Jollei lainaohjelma toteudu, ei 35 miljardilla ole toivottua vaikutusta ja sitä tuskin myönnetään.

35 miljardia Kreikan jälleenrakennukseen

Eilen julkisuuteen tippui jälleen uusi miljardiluku, kun Euroopan komissio esitti, että Kreikalle voitaisiin myöntää 35 miljardin lisätuki. Tämän tuen tarkoitus on tehostaa tuista saatavaa hyötyä ja olisi kolmannen lainaohjelman miljardien lisäksi maksettavaa tukea.

Kun muut tuet kuluvat velkojen lyhennykseen, olisi pitkällä aikavälillä Kreikkaan sijoitettu 35 miljardia tarkoitettu tukemaan Kreikan talouskasvua, infrastruktuuria ja investointeja.

On huomattava, että tämä tuki on tarkoitettu tukemaan kolmatta lainaohjelmaa. Jollei lainaohjelma toteudu, ei 35 miljardilla ole toivottua vaikutusta ja sitä tuskin myönnetään.

Minne Kreikka-miljardit ovat menneet...

Kreikalle on aiemmin myönnetty kaksi tukipakettia. Vuonna 2010 Kreikka sai 53 miljardia ja kaksi vuotta myöhemmin 143 miljardia.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesikin, että Kreikka on saanut enemmän tukea kuin Euroopan maat yhteensä saivat Yhdysvalloilta Marshall-tukena toisen maailmansodan jälkeen.

Miljardit eivät ole kuitenkaan valuneet ainoastaan Kreikkaan, sillä ne kuluivat pääsääntöisesti velanhoitoon sekä pankkien pääomittamiseen. Kreikan aiemmilla tukipaketeilla onkin pyritty vakauttamaan koko euroaluetta.

... ja mihin menevät?

Kolmas tukipaketti onkin siinä mielessä erilainen, että pankit on saatu kuiville kriisistä. Niinpä Kreikan kriisistä – siis hoidettavasta ongelmasta – on tullut huomattavasti paikallisempi. Tulevan tukipaketin miljardit olisivatkin tarkoitettu täsmähoidoksi Kreikalle ja sitä kautta koko euroalueelle.

Juttua varten haastateltiin OP:n pääekonomisti Reijo Heiskasta.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.