Mainos

Asiantuntija: Kuluttaja maksaa kauppiaiden hulppeat vuositulot

Tietokirjailija Seppo Konttinen kummastelee puheita Suomen päivittäistavaramarkkinoiden kovasta kilpailusta.

– Tuntuu vähintäänkin oudolta, että Suomen päivittäistavaramarkkinoilla tai Kesko-kauppiaiden välillä kilpailtaisiin ankarasti.

Suomalaista vähittäiskauppaa tutkineen Konttisen mukaan kovan kilpailun pitäisi näkyä kuluttajahinnoissa.

– Suomessa kuluttaja maksaa kuitenkin lähes Euroopan kalleinta ruokaa. Miksi kilpailu ei toimi? Oligopolistisilla markkinoilla on vain kaksi toimijaa, jotka kumpikin seuraavat toisiaan hinnoittelussa. Ruokakaupan hienosta kannattavuudesta kertovat Keskon ja SOK:n tilinpäätöstiedot, Konttinen sanoo.

Hän on myös sitä mieltä, että kuluttajat maksavat keskusliikkeiden ylisuuret voitot ja kauppiaiden hulppeat vuositulot ruokakaupassa vieraillessaan.

Ruokakauppa lyö toisinaan leiville ja lujaa

Vuosikymmenien saatossa päivittäistavarakauppa on keskittynyt Suomessa pitkälti S-ryhmän ja Keskon varaan. Ne ovat luoneet harvaanasuttuun maahan kattavan jakelu- ja myymäläverkoston. Jokusia kilpailijoita markkinoille on uskaltautunut kuten esimerkiksi saksalainen Lidl. Yleisesti voisi kuitenkin sanoa, että pienet toimijat eivät tunnu Suomen markkinoilla pärjäävän.

K-kauppias Aki Luomanen näkee kaupan keskittymiselle useita syitä.

– Suomessa molemmat toimijat ovat olleet pitkään markkinoilla. Valtakunta on suuri ja tällä hetkellä aika hyvin katettu S-ryhmän ja Keskon kauppaverkostolla, hän sanoo.

Kesko ja S-ryhmät hallitsevat noin 80 prosenttia ruokakaupasta.

Luomanen lisää, että maailmalla kyllä riittää isoja kaupparyhmittymiä, jotka etsivät potentiaalisia markkinoita. Suomen markkinoita ne saattavat kuitenkin pitää liian pieninä.

– Täällä on kuitenkin vain viisi miljoonaa ihmistä. Infrastruktuurin rakentaminen on kallista. Suomi on kaiken kaikkiaan iso maa ja logistiikkakustannukset korkeita. Ei ole mahdollista tulla kuorimaan pikavoittoja.

Toisaalta jos palaset loksahtavat kohdalleen, voi päivittäistavarakaupassa ansaita myös hyvät rahat. Ainakin yrittäjävetoisesti toimivat K-kauppiaat saattavat onnistua luomaan hyvinkin kannattavan bisneksen. Poikkeuksellisen menestyksekkäänä esimerkkinä voi mainita Turun Kupittaan Citymarketin kauppiaan Hannu Aaltosen.

Ruokakaupan kannattavuus on pitkälti sen varassa, miten hyvä sen sijainti on asiakasvirtoihin nähden. Kuka tahansa kauppias ei parhaille kauppapaikoille pääse. Vakiintuneille, vilkkaiden asiakasvirtojen äärellä sijaitseville kaupoille riittäisi ottajia.

– Ei itsenäinen K-kauppias tietenkään syrjäkylällä pysty kilpailemaan hinnoilla. Mutta kilpailun kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, myyntivolyymit tehdään isoissa hypermarketeissa, summaa Konttinen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.