Mainos

Eurobondit eivät ehtisi ratkaisemaan velkakriisiä

Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Pohjola arvioi, että euroalueen yhteiset joukkovelkakirjalainat eli eurobondit eivät millään ehdi ratkaisemaan nykyistä velkakriisiä.

– Nykyinen akuutti kriisi pitää hoitaa muilla keinoilla, hän sanoo.

Eurobondien ottaminen käyttöön vaatii hänen mukaansa Euroopan unionin perussopimusten muuttamista. Urakka kestäisi vuosia.

Euromaiden yhdessä takaamia eurobondeja ovat vaatineet Kreikka ja muut velkakriisissä painivat maat, joiden maksukyky on kyseenalaistettu. Se on merkinnyt niiden omien joukkovelkakirjojen korkojen nousua, mikä lisää velanhoitokustannuksia. Eurobondien avulla kriisimaat saisivat rahoitusta nykyistä halvemmalla, mikä helpottaisi talousahdinkoa.

Pohjola pitää ajatusta eurobondeista hyvänä.

– Jonkinlainen yhteinen vakuus on hyvä olla, hän pohtii.

Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius on samaa mieltä kuin Pohjola. Hänen mielestään eurobondeissa on järkeä, sillä kriisiin pitää löytää jokin ratkaisu.

– Ne ovat yksi vaihtoehto, Helenius sanoo

Myös markkinatoimijat vaativat eurobondien ottamista käyttöön. Viestinä on, että markkinat rauhoittuvat, kun euromaat tekevät myönteisen päätöksen yhteisistä joukkovelkakirjoista.

EU:n huippukokous päätti heinäkuussa hätäratkaisusta, jonka mukaan Kreikan ja muiden velkamaiden kriisiä yritetään helpottaa Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n kautta. ERVV:llä on valtuudet luotottaa sekä vaikeuksiin jo joutuneita että uhanalaisia maita.

Pohjola pitää eurobondeja pitemmällä tähtäimellä ERVV:tä parempana vaihtoehtona, sillä rahoitusvakausvälineen kautta ei pystytä rahoittamaan kovin monia valtioita.

Saksa tiukkana

Eurobondeja vastustaa tiukimmin Saksa. Myös Suomi, Hollanti ja Itävalta suhtautuvat epäluulolla yhteisiin velkakirjoihin. Lisäksi Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy torjui ne tavattuaan Saksan liittokanslerin Angela Merkelin tällä viikolla.

Syy on se, että eurobondien luottoluokitus olisi alempi kuin parhaiden euromaiden AAA. Kun luottoluokitus on alempi, nykyisten AAA-maiden rahoituskustannukset nousisivat.

Helenius ennakoi, että eurobondit voivat nousta vaalikysymykseksi Saksassa, mikä on iso riski hallituspuolueille.

– Kyllä ollaan tiukassa paikassa, jos Saksa myöntyy eurobondeihin, Helenius arvioi.

Eurobondit merkitsisivät myös sitä, että EU ottaisi monta askelta liittovaltion suuntaan. Heleniuksen mukaan eurobondit vaatisivat tiukkaa yhteistä talouskuria, joka on ankkuroitu kaikkien euromaiden lakeihin.

Kaksi vaihtoehtoa

Ensimmäisiä merkkejä euroalueen velkakriisin leviämisestä reaalitalouteen on jo havaittavissa.

Pohjola uskoo, ettei taantumaa tule talouskasvun hidastumisesta huolimatta, jos rahoitusjärjestelmä pysyy toimivana. Helenius pelkää kuitenkin, että velkakriisistä on jouduttu negatiiviseen kierteeseen, jonka lonkerot ulottuvat pankkeihin ja reaalitalouteen.

Reaalitalouden kriisi lisäisi painetta entisestään euroa kohtaan, mikä saattaisi johtaa euromaiden talouspoliittisen yhteistyön syvenemiseen ja eurobondien käyttöönottoon.

– Joko euro hajoaa tai yhteistyö tiivistyy, Pohjola kiteyttää vaihtoehdot.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.