Mainos

IMD: Suomi kuudenneksi kilpailukykyisin

Suomi on sijoittunut kuudenneksi tuoreessa kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Vertailun ykköstilan vei Yhdysvallat.

Sveitsiläisen liikkeenjohdon koulutuslaitoksen IMD:n selvityksen kolme kärkimaata ovat Yhdysvallat, Hongkong ja Singapore. Suomi sijoittui kuudenneksi petraten näin pari sijaa viime vuoden vastaavasta vertailusta.

Suomen vahvuudeksi laitos arvioi julkiset instituutiot, sosiaalisen ympäristön, suoraselkäisen yritysjohdon ja koulutusjärjestelmän. Heikkouksia löytyy muiden muassa ulkomaankaupasta ja julkisen sektorin suuruudesta. Myös vähäiset suorat sijoitukset, korkeat työvoimakustannukset ja työmarkkinoiden jäykkyydet verottavat Suomen asemia vertailussa.

Suomi pärjännyt myös muissa kilpailukykyvertailuissa

Lokakuussa samaten sveitsiläinen World Economic Forum WEF arvioi Suomen ja Yhdysvallat maailman kilpailukyisimmiksi maiksi. Sekä IMD:n että WEF:n vertailut perustuvat tilastofaktaan ja yritysjohtajille tehtyihin kyselyihin. IMD:n vertailussa on 51 maata ja 9 talousaluetta. Kyselyt tehtiin helmi-maaliskuussa.

IMD:n suomalainen yhteistyökumppani on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Tutkimusjohtaja Petri Rouvinen Etlatiedosta muistuttaa jälleen, että eri laitosten selvitykset maiden kilpailukyvystä eivät ole vertailukelpoisia, vaikka ne pyrkivätkin mittaamaan samoja asioita. Myös eri maiden vertailuun ylipäätään liittyy pulmia. Lisäksi hän mainitsee Suomea koskevien yritysjohtajavastausten tulleen lähinnä suuryrityksistä.

Vaikka Rouvinen ei pidä Suomen hienoista nousua vertailussa merkittävänä, luisu vuoden 2003 pronssisijalta näyttäisi nyt pysähtyneen. Tutkimuksen virhemarginaalin hän arvioi olevan 5-10 sijaa molempiin suuntiin.

Tuttuja kipupisteitä

Rouvinen katsoo selvityksen osoittavan, että Suomen kilpailukyvyn perusteet ovat edelleen varsin hyvässä kunnossa, vaikka kipupisteitäkin löytyy.

Suomen kilpailukyvyn ongelmakohdat on nostettu esiin monta kertaa, mutta uuttakin raportti tuo esiin. Vaikka naisten osuus työvoimasta on vahvuutemme, naisten vähäinen määrä virkamies- ja yritysjohdossa on heikkous.

Suomen suurimpina heikkouksina listalta löytyvät myös esimerkiksi korkea kokonaisveroaste, alhainen työvoiman kasvu, kalliit laajakaistaliittymät, alhainen vuosityöaika ja turismin vähäinen osuus BKT:sta.

Yritysjohtajien vastauksissa eli pehmeissä muuttujissa heikkouksina nousevat selkeimmin esiin työttömiä työnhakuun jarruttava lainsäädäntö, korkea veroaste ja ulkomaisten huippuosaajien vähäisyys.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.