Mainos

Kaupungit velkaantuvat kiihtyvää tahtia – täällä tehdään tänä vuonna poikkeus

Monien suurten kaupunkien velka kasvaa ja tulokset pysyvät pakkasella. Suomen seitsemästä suurimmasta kaupungista kuudessa joudutaan ottamaan tänä vuonna lisää velkaa, poikkeuksena on vain Tampere. Tiedot käyvät ilmi kaupunkien talousarvioista.

Suurimmista kaupungeista eniten velkaa on Vantaalla, jossa lainamäärä asukasta kohden oli viime vuonna melkein 4800 euroa. Tänä vuonna velkataakan arvioidaan nousevan lähemmäs 5300:aa euroa.

Vähiten velkaa vertailluista kaupungeista on Espoossa, jossa jäädään noin 800 euroon asukasta kohden. Summa on kuitenkin nousemassa kuluvana vuonna yli tonniin.

Kuntaliiton mukaan kuntien lainakanta on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Toissa vuonna koko maan keskimääräinen lainamäärä oli yli 2200 euroa per asukas.

Kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta ei vielä pidä velkaantumisen absoluuttista määrää huolestuttavana. Hän kuitenkin luonnehtii velkaantumisvauhtia kovaksi ja alati kiihtyväksi.

– Palveluiden kysyntä pysyy kunnissa korkeana tai jopa kasvaa, mutta toisaalta talouden yleinen kehitys on nyt nihkeää, Vakkuri tiivistää. 

Säästökuuri jatkunee vuosia 

Monet kaupungit ja kunnat ovat viime vuosina joutuneet tiukalle säästökuurille. Kuntaliiton kuntatalouden apulaisjohtaja Reijo Vuorento arvelee, että huonosta talous- ja työllisyystilanteesta johtuvat sopeutustoimet jatkuvat eri puolilla Suomea ainakin kolme tai neljä vuotta.

Vuorennon mielestä kunnilla ei ole nyt varaa uusiin velvoitteisiin, ja "maailmanparannuksen" suhteen joudutaan ottamaan aikalisä. Maailmanparannukseksi Vuorento luokittelee esimerkiksi pienempien luokka- ja ryhmäkokojen tavoittelemisen lapsille sekä pyrkimykset monipuolistaa koululaisten ruokavaliota.

Sen sijaan lastensuojeluun ja päihdehuoltoon joudutaan Vuorennon mukaan kunnissa joka tapauksessa investoimaan, koska pahoinvointi kasvaa. Apulaisjohtaja panostaisi myös omaishoitajien jaksamiseen, sillä hoidettavien siirtyminen kodeista laitoksiin tulisi kunnille kalliiksi.

Vuorento uskoo, että jos tarpeellisiin sopeutustoimiin ei löydy poliittista ryhtiä, kunnat toimivat itse säästämällä henkilöstömenoista.

– On se ihmeellistä, että lapsilisien leikkaamisesta (hallituksen kehysriihessä) tulee hirveä huuto - siinä säästetään 110 miljoonaa. Sen sijaan kuntien valtionosuuksista on viety 1300 miljoonaa, ja valtionosuudet on tarkoitettu vanhustenhuollon sekä terveydenhuollon rahoitukseen. 

Tuloveroprosentit nousussa 

Kuntien kurja taloustilanne pakottaa nostamaan tuloveroprosentteja entisestään, koska pakolliset tehtävät pitää kuitenkin hoitaa. Joillakin paikkakunnilla on nähty useita korotuksia viime vuosina. Suurimmista kaupungeista täksi vuodeksi tuloveroprosenttia kasvattivat Espoo, Tampere, Oulu ja Turku. Paineita korotuksiin on myös tulevaisuudessa.

Ennakkotietojen mukaan kuntien tilinpäätökset parantuivat viime vuonna reilusti toissa vuodesta, mutta toisaalta vuosi 2012 oli kuntataloudelle tämän vuosituhannen heikoin. Kuntaliiton Vuorennon mukaan kuntatalous olisi ollut myös viime vuonna miinuksella ilman kuntien ylimääräisiä verotuloja, jotka johtuivat muun muassa valtion ja kuntien verotusta koskevien jako-osuuksien muuttumisesta kuntien eduksi.

– Tänä vuonna jako-osuus voi muuttua taas ihan toiseen suuntaan, Vuorento varoittaa.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.