Mainos

Koillisväylän tietoliikennekaapeli saa kannatusta – Suomesta dataliikenteen solmukohta

Suomen käynnistämä hanke Koillisväylän tietoliikennekaapelin rakentamiseksi saa kannatusta Euroopassa, Aasiassa ja Venäjällä.

Selvitysmiehinä toimineet Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen ja FiComin entinen toimitusjohtaja Reijo Svento ovat käyneet lukuisia keskusteluita poliittisten päättäjien, virkamiesten ja yritysten kanssa Euroopan ja Aasian maiden lisäksi myös Washingtonissa ja Moskovassa.

– Poliittisia esteitä ei näytä olevan, toteaa selvitysmies Paavo Lipponen.

Selvitys Koillisvälyn tietoliikennekaapelihankkeesta luovutettiin tänään liikenne- ja viestitäminsiteri Anne Bernerille (Kesk.).

– Poliittisten riskien nähdään olevan sellaisia, että niistä selvitään, toteaa Berner.

– Samalla pidetään tärkeänä, että hankkeelle löytyy kaupallinen lähtökohta ja pohja.


 


Koillisväylän tietoliikennekaapeli olisi uusi vaihtoehto Euroopan ja Asian välille, kun se yhdistyisi Suomen ja Saksan väliseen C-Lion merikaapeliin. Nykyinen maareitti Euroopasta Aasiaan on hidas. Lisäksi Suezin kanavan kautta kulkevalle kaapelille sekä läntiselle Atlantin ja Yhdysvaltain kautta kiertävälle yhteydelle halutaan vaihtoehtoja.

Haasteena rahoitus ja tietoturva

Selvitysmiesten mukaan useissa keskusteluissa pohdittiin hankkeeseen liittyvää tietoturvaa.

– Käytännössä signaali voidaan viedä Euroopasta Aasiaan ilman, että siinä on mitään toimijaa välissä, toteaa Lipponen.

Lisäksi Venäjällä olisi omat kuituparinsa. Eli käytännössä merikaapelissa olisi kaksi valokaapelinippua, yksi Euroopan ja Aasian välistä liikennettä varaten, toinen Venäjää varten. 

– Itse merikaapeli lienee internetverkon turvallisimpia osuuksia siellä meren pohjassa, missä bitit liikkuvat valon nopeudella, arvioi selvitysmies Reijo Svento

– Yleensä tietoturvaa uhataan niissä paikoissa, joissa data on paikallaan eli servereissä ja tietokoneissa, Svento toteaa.

Rakentamiseen pyritään kasaamaan monikansallinen yhteenliittymä, mutta ilman Venäjää hanke ei etene. 

– Tässä on ensinnäkin kysymys siitä, löytyykö Venäjältä taloudellista pohjaa, toteaa Lipponen.

– Jotta yrityspohja saadaan monikansallisesti, täytyy ikään kuin lähteä Venäjältä ensin liikkeelle, sanoo Lipponen.

Saksan ja Suomen välinen datakaapeli C-Lion maksoi vajaat 100 miljoonaa. Koillisväylällä arvio on 800 – 1000 miljoonaa euroa.  

Matka on pidempi ja olosuhteet hyiset. 

– Määrätyissä pätkissä merikaapeli pitää liikkuvien jäävuorten takia asentaa siten, että se aurataan syvemmälle meren pohjaan, sanoo Svento.

Esineiden internet tarvitsee nopeita yhteyksiä

Hankkeen toteutumisella on suuri merkitys muun muassa pankeille, peliteollisuudelle ja esineiden internetin kansainväliselle kehitykselle.

– Koillisväylän kaapelin ja Itämerenkaapelin yhdistäjänä Suomella olisi erinomainen mahdollisuus muodostua kansainväliseksi dataliikenteen solmukohdaksi, arvioi Berner.

Lipponen ja Svento esittävät, että keskeisille maille pitäisi nyt kertoa saavutetusta yhteisestä myönteisestä suhtautumisesta hankkeeseen. Lisäksi Koillisväylän tietoliikenteen rakentaminen pitäisi ottaa vahvasti esille Arktisessa neuvostossa Suomen ensi keväänä alkavalla puheenjohtajakaudella.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.